Heidi Sommar
Yle
Ensimmäinen muovirahan muoto oli kauppojen tarjoama maksuaikakortti, jota seurasivat myöhemmin varsinaiset luottokortit sekä pankkikortit ja pankkiautomaattikortit.
Kauppojen tarjoamien luottokorttien käyttö yleistyi Suomessa 60-luvulla. Uusi järjestelmä herätti kysymyksiä mm. siitä onko moraalisesti oikein tarjota luottoa ja näin "yllyttää" ihmisiä kuluttamaan. Pankkikorttien kohdalla pohdittiin lisääkö helppous rahan holtitonta tuhlailua.
Luottokortin omistaminen voi olla myös statussymboli. Nykyään on muotia näyttää ulospäin jos menee hyvin ja luottokortti tarjoaa tähän mahdollisuuden, toteaa Luottokunnan toimitusjohtaja Seppo Jyrkämä Muovirahan monet kasvot -ohjelmassa vuonna 1987.
Niin kauan kuin muovirahaa on käytetty, ovat erilaiset luottorekisterit kuuluneet kansalaisen elämään. Keskustelua on riittänyt mm. siitä miten ihmisiä valvotaan ja mitä tietoja rekistereihin kerätään.
Suomessa tunnetuin luottokortti ja samalla maailman johtava kansainvälinen luottoyhtiö on Visa. Visa otettiin käyttöön vuonna 1976 ja ensimmäiset kortit tulivat Suomeen 80-luvun alussa. Kyseessä olivat ns. maksuaikakortit, joihin vasta 2000-luvulla oli mahdollista liittää luotto-ominaisuus.
Kansalliset pankkikortit jäävät 2010-luvulla historiaan. Suomi siirtyy yhtenäiseen euromaksualue Sepaan ja kortit tulevat olemaan EMV -yhteensopivia sirukortteja, jotka käyvät kaikissa EU-maissa, Sveitsissä ja Norjassa.
Tietolaatikko
Pankkikortti on käteiseen verrattavissa oleva maksukortti, sillä lasku peritään kortin haltijan tililtä muutaman päivän viiveellä.
Maksuaikakortti on pankin tai korttiyhtiön myöntämä kortti, jolla saa ostoksille ja nostoille tietyn maksuajan. Lasku maksetaan kerralla ja maksuaika on yleensä korotonta.
Luottokortti on maksuaikakortti, johon asiakas voi hakea luotto-ominaisuutta. Korteissa on yleensä käyttömaksu ja luotolla tietty korko. Luottokortteja löytyy maailmanlaajuisesti toimivista korteista aina yksittäisten kauppaketjujen myöntämiin kortteihin.
