Hyppää pääsisältöön

Rahat kortilla

Ensimmäinen muovirahan muoto oli kauppojen tarjoama maksuaikakortti, jota seurasivat myöhemmin varsinaiset luottokortit sekä pankkikortit ja pankkiautomaattikortit.

Kauppojen tarjoamien luottokorttien käyttö yleistyi Suomessa 60-luvulla. Uusi järjestelmä herätti kysymyksiä mm. siitä onko moraalisesti oikein tarjota luottoa ja näin "yllyttää" ihmisiä kuluttamaan. Pankkikorttien kohdalla pohdittiin lisääkö helppous rahan holtitonta tuhlailua.

Luottokortin omistaminen voi olla myös statussymboli. Nykyään on muotia näyttää ulospäin jos menee hyvin ja luottokortti tarjoaa tähän mahdollisuuden, toteaa Luottokunnan toimitusjohtaja Seppo Jyrkämä Muovirahan monet kasvot -ohjelmassa vuonna 1987.

Niin kauan kuin muovirahaa on käytetty, ovat erilaiset luottorekisterit kuuluneet kansalaisen elämään. Keskustelua on riittänyt mm. siitä miten ihmisiä valvotaan ja mitä tietoja rekistereihin kerätään.

Suomessa tunnetuin luottokortti ja samalla maailman johtava kansainvälinen luottoyhtiö on Visa. Visa otettiin käyttöön vuonna 1976 ja ensimmäiset kortit tulivat Suomeen 80-luvun alussa. Kyseessä olivat ns. maksuaikakortit, joihin vasta 2000-luvulla oli mahdollista liittää luotto-ominaisuus.

Kansalliset pankkikortit jäävät 2010-luvulla historiaan. Suomi siirtyy yhtenäiseen euromaksualue Sepaan ja kortit tulevat olemaan EMV -yhteensopivia sirukortteja, jotka käyvät kaikissa EU-maissa, Sveitsissä ja Norjassa.

Tietolaatikko

Pankkikortti on käteiseen verrattavissa oleva maksukortti, sillä lasku peritään kortin haltijan tililtä muutaman päivän viiveellä.

Maksuaikakortti on pankin tai korttiyhtiön myöntämä kortti, jolla saa ostoksille ja nostoille tietyn maksuajan. Lasku maksetaan kerralla ja maksuaika on yleensä korotonta.

Luottokortti on maksuaikakortti, johon asiakas voi hakea luotto-ominaisuutta. Korteissa on yleensä käyttömaksu ja luotolla tietty korko. Luottokortteja löytyy maailmanlaajuisesti toimivista korteista aina yksittäisten kauppaketjujen myöntämiin kortteihin.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto