Hyppää pääsisältöön

Presidentti Kekkosen yöpakkaspuhe

Yöpakkaskriisin aikana 10.12.1958 tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti radiossa puheen, jossa hän ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu.

Syksyllä 1958 koetut "yöpakkaset" olivat yksi Suomen sodanjälkeisen historian vakavimmista ulkopoliittisista kriiseistä.

Kekkosen yöpakkaskriisin johdosta pitämä radiopuhe oli erittäin painava ja tarkkaan harkittu puheenvuoro, jonka painavuutta korosti jo yksinomaan puheen pituus. Sekä Suomen- että ruotsinkielellä pitämäänsä puhetta Kekkonen jyrisi radiossa peräti tunnin yhteen soittoon.

Puhe oli taitavasti kirjoitettu, Suomen historian monisatavuotisiin opetuksiin vetoava valtapoliitikon näkemys Suomen ulkopolitiikan pitkästä linjasta.

Puheessaan Kekkonen alleviivasi useaan otteeseen olevansa Suomen ulkopolitiikan takuumies ja käytti argumenttiensa tukena lukuisia sitaatteja aina J. V. Snellmanista kansainvälisiin akateemikoihin.

Erityisen ahkerasti presidentti viittasi puheessa edeltäjäänsä J. K. Paasikiveen, jonka ulkopoliittisen perinnön jatkajaksi Kekkonen itsensä asemoi.

Suuret puheet sarjan jaksossa ”Kekkosen yöpakkaspuhe” valtiotieteen tohtori Mikko Majander ja toimittaja Tapio Pajunen keskustelevat Kekkosen yöpakkaspuheesta.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto