Yöpakkaskriisin aikana 10.12.1958 tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti radiossa puheen, jossa hän ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu.
Syksyllä 1958 koetut "yöpakkaset" olivat yksi Suomen sodanjälkeisen historian vakavimmista ulkopoliittisista kriiseistä.
Kekkosen yöpakkaskriisin johdosta pitämä radiopuhe oli erittäin painava ja tarkkaan harkittu puheenvuoro, jonka painavuutta korosti jo yksinomaan puheen pituus. Sekä Suomen- että ruotsinkielellä pitämäänsä puhetta Kekkonen jyrisi radiossa peräti tunnin yhteen soittoon.
Puhe oli taitavasti kirjoitettu, Suomen historian monisatavuotisiin opetuksiin vetoava valtapoliitikon näkemys Suomen ulkopolitiikan pitkästä linjasta.
Puheessaan Kekkonen alleviivasi useaan otteeseen olevansa Suomen ulkopolitiikan takuumies ja käytti argumenttiensa tukena lukuisia sitaatteja aina J. V. Snellmanista kansainvälisiin akateemikoihin.
Erityisen ahkerasti presidentti viittasi puheessa edeltäjäänsä J. K. Paasikiveen, jonka ulkopoliittisen perinnön jatkajaksi Kekkonen itsensä asemoi.
Suuret puheet sarjan jaksossa ”Kekkosen yöpakkaspuhe” valtiotieteen tohtori Mikko Majander ja toimittaja Tapio Pajunen keskustelevat Kekkosen yöpakkaspuheesta.
