Hyppää pääsisältöön

Epävarma maalaispoika Jukka Perko temmattiin maailman jazzhuippujen seuraan

Muusikko Jukka Perko oli 1980-luvun Suomessa sensaatio: Huittisten korvesta löytynyt ihmelapsi, joka soitti saksofonia kuin Charlie Parker.

Itseoppinut luonnonlahjakkuus, lapsitähti, jolle povattiin loistavaa tulevaisuutta.

Perko kutsuttiin heti maailmalle. Hän pääsi jazz-legenda Dizzy Gillespien 70-vuotiskiertueelle.

Tie tähtiin on harvoin suora. Usein ainoa tie perille käy harhapolun kautta.

Huittisista lähti New Yorkiin epävarma nuori mies. Aiempaa kokemusta ulkomaista oli vain Ruotsinlaivalta.

Ujouskin vaivasi: Perkolla oli ollut tapana pienestä pitäen paeta vieraita parisängyn peränurkkaan. Koulussa hän oli outo lintu, kiusattukin.

Niinpä Huittisten maalaistalon vintillä Perko – ehkä juuri siksi – päätti, että hänestä tulisi maailman paras.

Epävarma poika pelkäsi paljastuvansa ja päätti olla tekemättä virheitä. Hän harjoitteli yötä päivää ja yritti matkia mestareita.

Amerikan kiertueella hän keskittyi opettelemaan nuotit ulkoa. Muu maailma jäi näkemättä, koska oli tuijotettava koko ajan omaa napaa – ja saksofonin näppäimiä.

Menestys toi paitsi mainetta myös Porschen ja muut menestyksen mittarit. Nekin olivat ulkoa omaksuttuja oppeja. Lopulta oli pakko kysyä itseltään: pitäisikö vihdoin etsiä se oma tie?

Huittisten poika palasi juurilleen. Syntyivät uudet tulkinnat Olavi Virrasta ja suomalaisista virsistä.

Mutta mikä tärkeintä, keski-ikää lähestyvä Perko teki oivalluksen: virheet ja soiton säröt eivät olekaan pahinta vaan parasta. Vasta vajavaisuus tekee tähden.

Teksti: Punainen lanka

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto