Hyppää pääsisältöön

Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa

Murheellisten laulujen maasta tuli suurhitti vastoin odotuksia: Eppu Normaalin alkuperäisenä tarkoituksena oli irvailla suomalaisten synkkää iskelmämakua.

Tietolaatikko

Murheellisten laulujen maa. Syrjä, Mikko (säv, sov). Syrjä, Martti (san).

Murheellisten laulujen maa ilmestyi vuonna 1982 albumilla Tie vie. Kappale on levyn tunnetuin.

Sanoittaja Martti Syrjän innoituksen lähteenä olivat 1970- ja 1980-lukujen taitteessa suursuosiota nauttineet "itsesääli-iskelmät" kuten Yksinäinen ja Elämän valttikortit.

"Tekstin mä ajattelin olevan liikaa tälle kansalle", Syrjä muisteli Rumbassa vuonna 1998, "koska mä siinä niin karkeasti vittuilen kaikesta mistä suomalaiset on aina tykänneet, siis lähinnä murheen alhossa vaeltamisesta. Mutta ei, kävikin ihan päinvastoin."

Erilaisten kriitikko- ja yleisöäänestysten perusteella Murheellisten laulujen maa on Eppu Normaalin ehkä suosituin kappale. Helsingin Sanomien Rakkaimmat rokit -äänestyksessä 2007 se sijoittui yhdeksänneksi.

Saman lehden lukijat valitsivat kappaleen vuonna 2006 myös Suomen neljänneksi synkimmäksi lauluksi. Tulokset vahvistanevat, että juuri synkkyys on suomalaisille rakasta.

Lue lisää:

Eppu Normaali: Njet njet

Vuonna 1979 Eppujen biiseihin alkoi hiipiä romantiikkaa, joka tosin verhoiltiin huumorilla. Njet njet on taltioitu livenä Tuubi-ohjelmaan.

Lue lisää:

Eppu Normaali: Tahroja paperilla

Tahroja paperilla on yksi Eppu Normaalin rakastetuimmista biiseistä. Se ilmestyi vuonna 1990 albumilla Historian suurmiehiä.

Lue lisää:

Eppu Normaali: Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset

Rupisia riimejä, karmeita tarinoita -albumi ilmestyi vuonna 1984, ja se on yksi Eppu Normaalin platinalevyistä.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto