Hyppää pääsisältöön

Heikon ravitsemuksen riski ikääntyvillä

Akuutti 14.4.2009



Alamme pikku hiljaa oppia, että ei pidä syödä enempää kuin kuluttaa. Mutta entäs kun tulee ikää, ja monelle käy huomaamatta niin, että kuluttaa jatkuvasti enemmän kuin syö. Heikon ravitsemuksen riski kasvaa ikääntyessä voimakkaasti kehon muutosten takia. Se, mikä on terveydelle hyväksi, muuttuukin aivan päälaelleen.


-Olemme tottuneet ajattelemaan, että hoikkuus on aina hyvästä ja että rasvaprosentin pitää olla pieni. Mutta tilanne muuttuu, kun vuosia tulee lisää, sanoo ylilääkäri Harriet Finne-Soveri Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.


- Kun tutkitaan 75 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia, paras elämän ennuste on sellaisilla henkilöillä, joiden painoindeksi on jossain 25 ja 30 välillä - joka suomeksi tarkoittaa sitä, että siinä on kyllä aika tukevat vararenkaat vyötäröllä.

Syödä pitää vaikkei aina nälkä olisikaan



Ruokahalu kuitenkin heikkenee monella iäkkäällä merkittävästi. Vanheneva elimistö huijaa ihmistä. Aivot ja vatsalaukku huijaavat ihmistä. Keho lähettää viestejä, että oikeastaan ei ole nälkä, oikeastaan olen juuri syönyt, oikeastaan olen kylläinen, ja kaikki ruoka maistuu keitetyltä pahvilta eikä sitä tee mielikään.

YLE AkuuttiFinne-Soverin mukaan riski sille, että kuluttaa enemmän kun syö, suurenee iän mukana. Pitää ruveta oikein pitämään huolta, että todellakin syö riittävät määrät. Terveyden ja toimintakyvyn säilymisen kaikkein tärkein edellytys on, että ravitsemustila on kunnossa.


Ikäihmisen paino alkaa usein laskea ilman että sitä lainkaan yrittää. Silloin hälytyskellojen pitäisi soida. Aliravitsemus on meillä häkellyttävän yleistä. Ravitsemustutkija Merja Suominen kertoo, että yli 65-vuotiaasta perusväestöstä reilusti alle kymmenen prosenttia kärsii vajaaravitsemuksesta, mutta vanhainkodeissa ravitsemustila on selkeästi huono jo neljäsosalla, pitkäaikaissairaanhoidossa yli puolella. Ja aliravitsemuksen riski on vieläkin suurempi.

Painon säännöllinen seuranta on tärkeää



Sekä lääkäri että ravitsemustutkija korostavat, että ikääntyvän on tärkeää punnita itsensä säännöllisesti. Mikäli paino laskee jatkuvasti, on arvioitava ravitsemusta: moni syö selkeästi liian vähän tai ruokavalio voi olla hyvin yksipuolinen ja kapea tai syödään kovin epäsäännöllisesti. Ravitsemustilan arvioinnin avuksi on ammattilaisten käyttöön myös kehitetty testimenetelmiä. Mutta mitä tehdä tilanteen parantamiseksi?

YLE AkuuttiMerja Suominen kehottaa miettimään ruokalistaa, selvittämään niin kotona kuin laitoksessakin, mitkä ovat itse kunkin mieliruokia.


Suunnitteluun on hyvä ottaa mukaan ikäihmisen oma lähipiiri, omaiset ja kodissa käyvät hoitajat. Ruokailutilannetta voidaan kehittää miellyttävämmäksi kattaukseltaan ja tunnelmaltaan. Yhdessä syöminen on mukavaa, ja seurassa tulee miltei vahingossa syödyksi enemmän ja paremmin kuin yksinään.


Ruokailuun orientoitumista helpottaa vaikkapa muistisairaille espoolaisessa Villa Lyhteessä kehitetty mainio lusikka suuhun –jumppa, johon ohjeet löytyvät netistä. Välillä on virkistävää mennä vaikka ravintolaan syömään. Jos ravinnon saannissa havaitaan selkeitä puutoksia, on syytä tehostaa ruokavaliota.

Ravitsemustilan arviointi on osa hyvää hoitoa



Ruokavalion tehostaminen tarkoittaa energian, yleensä rasvan sekä proteiinien eli valkuaisaineiden lisäämistä ravintoon. Käytetäänkin vanhaan malliin voita, kermaa ja punaista maitoa. Monelle voi olla vaikeaa kääntää ajatuksiaan vanhoina pidetyille urille.


- Suurimman muutoksen onkin ehkä tapahduttava juuri ajattelussa, sanoo ravitsemustutkija Merja Suominen.

YLE Akuutti- Minusta arviointi ei ole kuulunut perushoitoon kovinkaan yleisesti, ja kunhan ravitsemustilan arviointia opitaan ja kun nähdään, minkälaisia vaihtoehtoja on toteuttaa ravitsemushoitoja, kyllä se sitten alkaa sujua. Tämä on oppimisen asia tässä vaiheessa.


Esimerkiksi yksinkertainen tapa lisätä lihasten kannalta tuiki tärkeää proteiinia on käyttää maitovalmisteita, joiden proteiinipitoisuus on korkea. Leivän päälle laitetaan riittävästi leikkeleitä. Suomalainen leipä on tuttu ja hyväksytty ruoka-aine. Voileipä-maito-ateria on hyvin proteiinipitoinen ateria. Lihaa, kanaa ja kalaa tulee tarjota helposti syötävässä muodossa.

Riskitilanteisiin erityishuomiota ja täydennysravintoa



Iäkkäiden henkilöiden sairaalareissut ovat vaarallisia, heittää Harriet Finne-Soveri. – Niihin liittyy suuri toimintakyvyn menetyksen uhka, lisäksi on akuutin sekavuuden uhka ja vielä ravitsemushäiriön uhka. Se kaikkein tärkein solmukohta ovat tutkimuksiin liittyvät pitkät paastot sairaalahoidon aikana, mutta keskeinen on myös kotiutumisen vaihe.

YLE AkuuttiSaattokapulan vaihtuminen sairaalahoidosta kotiin, jossa pitäisi vielä jatkaa toipumista ja jos on paljon lääkkeitä ja lääkemuutoksia ja on liikkunut vähemmän, kun on ollut ehkä sairaalassa vuodepotilaana, niin siinä olisi oikein iskun paikka tarkastaa ravitsemustilanne. Toinen iskun paikka sairaalahoitojen suhteen ovat tilanteet ennen leikkausta. Kun ikäihminen on menossa johonkin toimenpiteeseen, niin silloin on pidettävä hyvää huolta siitä, että hän on kunnossa kestämään rasitukset, mitä siellä tulee.


Ravitsemushoitoon kuuluvat myös tarvittaessa apteekeista saatavat täydennysravintovalmisteet. Niistä saa suuren määrän energiaa ja tärkeitä ravintoaineita pieneen määrään pakattuna ja hyvin imeytyvässä muodossa. Ne ovat hyviä aina, kun heikon ravitsemustilan riski kasvaa: esimerkiksi sairaalajaksojen yhteydessä tai kun todetaan muistisairaus tai painon alenemista ei muuten saada pysähtymään. Silloin auttajien niin kotona kuin laitoksissa on oltava tarkkana.


Ylilääkäri Harriet Finne-Soveri korostaa, että paljon tukea tarvitsevat vanhuspalvelujen asiakkaat jakaantuvat kahteen osaan: osalla on paljon elämän resursseja jäljellä, voimavaroja riittää – ja kannattaa todella tarkkaan poimia sieltä ne, joilla on aliravitsemuksen tai virheravitsemuksen uhka. Nämä henkilöt eivät saa laihtua.

YLE Akuutti- Mutta on muistettava, että osa vanhainkotien asiakkaista on hyvin lähellä elämänsä päätepistettä ja siihen prosessiin kuuluu laihtuminen.


- Ravitsemuksen muutokset epäedulliseen suuntaan ovat osa normaalia elämän päättymistä.

Kotona asuvien ikääntyvien ravitsemuksen tukemista aletaan tutkia



Suomen 75-vuotta täyttäneistä 23 % on vanhuspalvelujen piirissä. Heidän ravitsemustilansa on suuresti ammattilaisten vastuulla, mutta ravitsemustietoa ja -apua tarvitsevat myös monet, jotka elävät kotona ilman vanhuspalveluja. Kuka heitä auttaa?


Ravitsemustutkija Merja Suominen sanoo, että kotona asuvien tukeminen on suuri haaste tulevaisuudessa. Miten tuetaan kaupassa käyntiä, kehitetään kotiin tuotavaa ateriapalvelua ja varmistetaan ruokailun onnistumista kotona. Se on iso, hyvin haastava ja toistaiseksi hyvin tuntematonkin alue ravitsemushoidossa.

YLE AkuuttiSuominen on mukana uudessa nelivuotisessa ravitsemuskuntoutus-hankkeessa, jossa tutkitaan ja kehitetään iäkkäiden omaishoitajien ja heidän muistisairaiden hoidettaviensa ravitsemusta.


Hankkeesta vastaa Suomen Muistiasiantuntijat -yhdistys. Ikääntyvien ravitsemussuosituksia ollaan myös uudistamassa – valmista on luvassa ensi syksynä.


- Ajattelen, että meidän vanhuspalvelujemme ja niiden suunnittelun perusvelvollisuus on pitää huolta siitä, että jos mihinkään muuhun ei ole varaa, niin ainakin ravitsemus on kunnossa. Ja ettei kenenkään ihmisen toimintakyky tai muuttaminen hoitokotiin tai laitokseen olisi siitä kiinni, ettei hän saa riittävästi valkuaista tai energiaa, painottaa ylilääkäri Harriet Finne-Soveri Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.


- Kuntoutus ja liikuntakaan eivät tehoa ilman kunnon ruokaa: kukaan ei voi kuntoutua, jos ravitsemustila on huono.


Ravitsemushoidolla saavutetaan myös selkeitä tuloksia: sairauksista toivutaan nopeammin, jolloin sairaalajaksot ovat lyhyempiä. Syntyy selkeitä kustannussäästöjä. Lääkekuurit purevat todennäköisesti paremmin, ja yleinen toimintakyky pysyy hyvänä. - Sehän tässä on tärkeintä, että elämänlaatu ja toimintakyky pysyvät mahdollisimman hyvinä, tiivistää ravitsemustutkija Merja Suominen.



Asiantuntijat:

HARRIET FINNE-SOVERI, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

MERJA SUOMINEN, ETT, ravitsemustutkija ja -suunnittelija, Ravitsemuskuntoutus


Toimittaja:

ULLA KORPELA