Hyppää pääsisältöön

Nivelrikon lääke on liike

Tuntuuko tutulta: ikää yli 65 vuotta, polvea on hankala koukistaa ja ojentaa tai lonkkaa pyörittää, niveltä jomottaa usein liikkuessa, joskus myös levossa ja varsinkin aamuisin liikkeellelähtö on kankeaa? Todennäköinen diagnoosi on nivelrikko eli artroosi, kansan keskuudessa paremmin kulumana tunnettu nivelruston rappeutumasairaus. On arvioitu, että nivelrikko – joko polvessa, lonkassa, selässä tai sormissa – aiheuttaa vuosittain noin 600 000 lääkärissäkäyntiä. Arviolta enemmän kuin joka toisella yli 65-vuotiaalla on röntgenkuvassa näkyviä, nivelrikkoon viittaavia muutoksia, joskin osalla ne eivät aiheuta oireita.

YLE AkuuttiNivelrikko on ruston ja sen aineenvaihdunnan sairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä. Taustalla olevat riskitekijät sitä vastoin tunnetaan varsin hyvin. Systeemisiä tekijöitä ovat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja perimä, ja paikallisia biomekaanisia riskejä puolestaan ovat ylipaino, vammat ja iskut, niveleen kohdistuva kuormitus sekä harvinaisempana erilaiset nivelten kehityshäiriöt. Perintötekijöillä on siis vaikutusta nivelrikon riskiin.

– Perimän merkitys röntgenkuvissa näkyvissä muutoksissa on suuri, jopa 30-50 prosenttia, mutta toisaalta perinnöllisyyden osuus on monitahoinen asia. Esimerkiksi taipumus ylipainoon voi olla perinnöllistä tai sitten kyse saattaa olla geenivirheestä, jonka seurauksena elimistö tuottaa huonolaatuista rustokollageenia. Kollageeni on tärkeä ruston rakenneaine, kertoo Oulun Diakonissalaitoksen ortopedi Juha Partanen.

Eroon ylipainosta

Nivelrikko on verenpainetaudin sekä selän ja psyyken sairauksien jälkeen maamme yleisin pitkäaikaissairaus. Polven nivelrikko on naisilla huomattavasti yleisempi kuin miehillä.

YLE Akuutti– Arvellaan, että yksi selittävä tekijä olisi ylipaino, mutta sitä ei tiedetä miksi ylipaino vaikuttaisi juuri naisilla herkemmin polveen. Myös estrogeeni-hormonilla on yhteys nivelrikon synnyssä, eli nivelrikon riski kasvaa naisilla selvästi 50 vuoden jälkeen, Partanen kertoo.

Lihavuus on siis merkittävä nivelrikon riskitekijä. Tutkimusten mukaan painoindeksin (BMI:n) ollessa 30-35, nivelrikon riski on noin nelinkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Normaalin painon indeksi on alle 25. Ylipaino ei kuitenkaan yksistään selitä nivelruston rappeutumista.

– Nykykäsityksen mukaan pelkkä ylipainon aiheuttama mekaaninen rasitus ei yksin selitä nivelrikon syntyä, vaan ylipaino-ongelmassa syntyvä metabolia eli solun aineenvaihdunta vaikuttaa myös ruston aineenvaihduntaan, toteaa Partanen.

Ylipainon vähentämisellä on kuitenkin kiistattomia vaikutuksia nivelrikon ehkäisyssä. Jo viiden kilon painonpudotus voi vähentää naisella nivelrikon riskiä peräti puoleen. Laihduttaminen on ennen kaikkea ennaltaehkäisyä, sillä tieteellistä näyttöä sen nivelsairauksia pysäyttävästä tai parantavasta vaikutuksesta ei ole, vaan nivelrikon aiheuttamat muutokset ovat lopullisia. Tuhoutunutta rustoa ei ainakaan toistaiseksi kyetä korjaamaan tai uusimaan. Niveliä olisi siten kohdeltava hellästi jo lapsena.

Liikettä niveliin!

– Liikkuminen on varsinkin ruston kehittyessä eli nuoruusiässä erityisen tärkeää. Rusto kehittyy ja muovautuu lapsena ja nuorena osittain liikunnan myötä. Toisaalta liikunnallisen elämäntavan omaksuu parhaiten lapsena ja samalla myös paino pysyy paremmin kurissa, kannustaa Partanen.

YLE Akuutti– Lähes kaikki liikunta sopii nivelrikkopotilaalle, sanoo fysioterapeutti Sirkka-Leena Kolari ja komentaa samalla Muhoksen terveyskeskuksen vesijumppaan osallistuvia nostamaan polvea ylemmäs. Kovia iskuja sisältäviä lajeja nivelrikkoisen kannattaa kuitenkin hänen mukaansa välttää. Suositeltavia liikuntamuotoja ovat vesivoimistelun lisäksi esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihto. Kuntosaliharjoittelussa painojen määrä on syytä pitää maltillisena. Liikunnan on ehdottomasti oltava säännällistä ja jatkuvaa nivelrikkoisen elämässä. Pitkä liikkumattomuus on nivelille myrkkyä ja liikunta on myös tehokasta kivunhoidossa.

Lääkehoitoa tarpeen mukaan

Alkavan nivelrikon hoidossa ensisijaista on liikunta, mutta kipulääkkeiden tarve kasvaa sairauden edetessä. Ensisijainen lääke on parasetamol sen aiheuttamien vähäisten ruuansulatuskanavan haittojen takia. Vasta sen jälkeen käytetään tulehduskipulääkkeitä. Viime vuosina on keskusteltu paljon glukosamiinin hyödyllisyydestä nivelrikon hoidossa. Lääkkeenä saatava glukosamiini on aine, jota on elimistössämme myös luontaisesti, mutta sen pitoisuus vähenee ikääntyessä. Tutkimukset glukosamiinin tehosta nivelrikon hoidossa ovat ristiriitaisia.

– Ongelma on se, että glukosamiini imeytyy huonosti ja sen biologiset hyötyosuudet ovat myös melko vähäisiä. Käytännössä on kuitenkin havaittu monen hyötyvän siitä. Myös monet omista potilaistani käyttävät glukosamiinia, Partanen kertoo.

Milloin kirurgin vastaanotolle?

YLE AkuuttiMikäli liikunta, kipu- ja tulehduslääkkeet tai jokin muu hoitokeino eivät auta kipuihin tai jos toimintakyky heikkenee merkittävästi, on aika harkita kirurgisia toimenpiteitä. Niistä viimeinen vaihtoehto on tekonivelleikkaus. Nivelrikon takia maassamme asennetaan vuosittain noin 90 lonkan ja hieman yli 100 polven tekoniveltä 100 000:ta asukasta kohti. Ennen tekonivelleikkausta voidaan kuitenkin harkita joitain pienempiä toimenpiteitä.

– Niitä ovat esimerkiksi tähystystoimenpiteet, joissa voidaan poistaa irtokappaleita tai siistiä vaurioituneita rusokohtia ja näin helpottaa mekaanisia oireita kuten turvotusta ja lukkiutumisoireita. Erityisesti polviniveleen voidaan tehdä luun katkaisu- ja kääntötoimenpiteitä (osteotomia) helpottamaan kipua muuttamalla nivelen kuormitusakselia optimaalisemmaksi, Partanen sanoo.

Lisätietoa: Glukosamiini vs. lumelääke nivelrikkopotilailla -tutkimus

Tietoa nivelrikosta ja vertaistukea: www.niveltieto.net

Asiantuntijat: 

JUHA PARTANEN, erikoislääkäri (ortopedia), Oulun diakonissalaitos

SIRKKA-LEENA KOLARI, fysioterapeutti, Muhoksen kunta

Toimittaja: MARJO LAITALA

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 21.12.2015