Hyppää pääsisältöön

Tapahtui 1985: Uusi Tuntematon osa 1

Vuonna 1985 valmistunut Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas oli suomalaisittain poikkeuksellisen suurisuuntainen elokuvahanke. Linnan kansallisen klassikkoromaanin uudelleenfilmaus kesti neljä vuotta ja maksoi 14 miljoonaa markkaa.

Mollbergin Tuntematon oli valmistuessaan kaikkien aikojen kallein suomalainen elokuva.

Ajatus Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmaamisesta eli pitkään ennen Mollbergin elokuvaa. Edvin Laineen vuonna 1955 valmistunut Tuntematon sotilas koettiin vanhahtavaksi, elokuva oli sävyltään ajalle tyypillisesti sentimentaalinen ja kansallisia elementtejä korostava.

Jo 1960-luvun lopulla Jörn Donner varasi Tuntemattoman sotilaan filmausoikeudet itselleen ja suunnitteli elokuvaa yhdessä Matti Kassilan kanssa. Kassilan vetäydyttyä Rauni Mollberg kiinnostui hankkeesta.

Varsinaisesti projekti pääsi vauhtiin 1980-luvun alussa. Vuonna 1979 Jouko Turkka ohjasi Helsingin Kaupunginteatteriin Tuntemattoman sotilaan, joka teki kirjailija Väinö Linnaan suuren vaikutuksen.

Turkan sovituksessa kansan mieliin luutuneet mielikuvat romaanista ja sen henkilöistä räjäytettiin rikki, Edvin Laineen elokuvalle tyypillinen elämöinti ja hauska rehvastelu jätettiin syrjään ja kuoleman läsnäolo korostui.

Turkan ehdottomuus miellytti Linnaa ja samaa taiteellista peräänantamattomuutta ja kunnianhimoa hän näki myös ohjaaja Rauni Mollbergissa. Mollberg otti Linnan mielestä oikealla tavalla riskejä elokuvanteossaan.

Tuntemattoman sotilaan filmaamisessa Rauni Mollbergin oikeana kätenä toimi nuori apulaisohjaaja Veikko Aaltonen, joka kantoi suuren vastuun myös elokuvan käsikirjoituksesta. Käsikirjoitusta suunniteltiin Väinö Linnan Hämeenpuiston asunnossa Tampereella.

Linnan loikoili sohvalla ja kommentoi yleisfilosofiseen tyyliin romaaniaan. Varsinaisen elokuvakäsikirjoituksen työstämiseen hän ei kuitenkaan osallistunut, lukuun ottamatta kiljunjuontikohtaukseen lisättyjä vänrikki Koskelan lapsuusmuistoja.

Valmistuessaan Mollbergin Tuntematon sotilas oli kiistelty ja ristiriitainen hanke. Elokuvaa mainostettiin sodanvastaisena ja yleisön mielipiteet projektin tarpeellisuudesta kävivät ristiin. Edvin Laineen kansallisen suurelokuvan uudelleenfilmaus herätti kritiikkiä.

Yleisönosastokirjoittajat huolestuivat projektista, jossa ”kansallisen puolustustaistelun kuvausta väärennettiin pasifistiseksi propagandaksi”. Myös elokuva-alan sisällä Mollbergin kallista hanketta kohtaan tunnettiin epäluuloa.

Kansallinen taakka harteillaan Rauni Mollbergin työsti Tuntemattomasta sotilaasta elokuvan, joka vielä 2000-luvullakin on säilyttänyt uskottavuutensa. ”Tämän kaltaista elokuvaa ei tässä maassa ole tehty, eikä ihan heti tehdä. Ei ole toista teosta, jonka uskottavuus ja vaikuttavuus olisi Mollen tuntemattoman luokkaa”, kiteytti ohjaaja Klaus Härö Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan merkityksen suomalaiselle elokuvalle.

Tapahtui 1985 -sarjassa Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan apulaisohjaajana toiminut Veikko Aaltonen muistelee elokuvan kuvauksia ja kertoo, minkälaisia ohjeita Väinö Linna ja Rauni Mollberg antoivat käsikirjoitusta työstävälle nuorelle ohjaajalle.

Teksti: Tapio Pajunen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto