Hyppää pääsisältöön

Tapahtui 1985: Uusi Tuntematon osa 2

Rauni Mollbergin Tuntematon sotilas ilmestyi elokuvateattereihin itsenäisyyspäivänä vuonna 1985. Valmistumisestaan lähtien elokuva on kamppailut suosiosta 30 vuotta vanhempaa Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta vastaan.

Edvin Laineen filmi valmistui vain vuosi Väinö Linnan romaanin ilmestymisen jälkeen. Vuonna 1954 ilmestynyttä romaania seurasi kuuluisa kirjallisuussota, joka takasi elokuvalle suuren julkisuuden. Siitä tuli kaikkien aikojen myydyin suomalainen elokuva, joka vielä 1980-luvullakin ilmestyi itsenäisyyspäivänä uudelleen elokuvateattereihin. Mollbergin elokuvan ensi-illan aikoihin Laineen Tuntematon sotilas oli houkutellut elokuvateattereihin jo lähes 3 miljoonaa katsojaa.

Laine oli täyttänyt elokuvansa Kansallisteatterin karismaattisilla näyttelijöillä, korostaen Linnan romaanin kielellistä huumoria ja hersyvää replikointia. Laineen tulkinta rakensi vankan pohjan myös Tuntemattoman sotilaan eri kesäteatteriversioiden yleisösuhteelle.

Etenkin Pyynikin kesäteatterissa 1960-luvun alussa nähty lavaversio teki Tuntemattomasta sotilaasta suoranaisen kansanhuvin, jossa ”yleisö vain nautiskellen odotteli hauskoja kohtauksia”. Suositut kesäteatteriversiot ja Edvin Laineen elokuvan kanonisoitu asema vesittivät Linnan romaanin pasifistista pohjavirettä, vääntäen teoksen tulkintoja korostetusti kohti romaanin tragikomediallisia sävyjä.

Monen mielestä Linnan teoksen sanoma vääristyi kuljettaessa kohti 1980-lukua. Mollberg väittikin elokuvantekonsa lähtökohtana olleen, että tällä kertaa kaikki elokuvassa oleva ammennetaan uskollisesti Linnan romaanista.

Mollberg lähestyi Linnan romaania pyrkimällä työssään täydelliseen irtiottoon rasitteeksi käyneestä Edvin Laineen filmatisoinnista. Mollbergin elokuvan silmiinpistävin piirre on, että Laineen elokuvassa korostunut huumori kitkettiin tyystin pois.

Arvostellessaan Mollbergin Tuntematonta Helsingin Sanomat tituleerasi sitä elokuvaksi joka ei naurata. Myös elokuvan valmistumisen jälkeen useat näyttelijät kertoivat, kuinka Mollberg kitki armotta kaikki näyttelijöiden pyrkimykset tulkita Linnan hahmoja vähänkään suurieleisemmin.

Edvin Laineen filmi ikuisti Linnan romaanin sotilaat sankareina valkokankaalle. Mollberg sen sijaan ei anna elokuvassaan sankaruudelle tilaa. Hänen Tuntemattomassaan katsoja samastuu pikemminkin sodan aiheuttamiin kärsimyksiin kuin urotekoihin. Myös Linna korosti aikoinaan halunneensa kirjallaan kumota runebergiläisen sankarimyytin.

Linnan romaanihenkilöiden rakennuspalikat ovat kuitenkin moninaiset ja sisältävät myös sankarimyyttiä tukevia aineksia. Esimerkiksi käy vaikkapa Antti Rokan hahmo, jonka ainekset ovat kuin Sven Tuuvan. Laineen elokuvan vuosikymmeniä jatkunut suosio nosti Linnan romaanin hahmot osaksi suomalaista sankaritarustoa ja tätä nykyä tuntemattoman ”velikullat” mielletään eräänlaisiksi suomalaisen sotilaan sankarityypeiksi.

Kustannustoimittaja Antti Arnkil ja toimittaja Tapio Pajunen pohtivat, minkälainen kuva Väinö Linnan tuntemattomista sotilaista piirretään Rauni Mollbergin elokuvassa. Arnkil on toimittanut yhdessä Olli Sinivaaran kanssa Väinö Linnaa käsittelevän kirjoituskokoelman Kirjoituksia Väinö Linnasta ja kirjoittanut muun muassa Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista.

Teksti: Tapio Pajunen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto