Hyppää pääsisältöön

Hevosen kengissä

Ihmisen ja hevosen yhteinen taival on vuosituhansien mittainen. Suomessa vielä 1940-luvulla hevoset olivat tärkeä ja välttämätön osa yhteiskuntaa, ja niiden työpanosta arvostettiin suuresti. Sodassa olleita hevosia kunnioitettiin ja niitä saatettiin kutsua sotasankareiksi ja aseveljiksi.

Nykyisin suurin osa maamme hevosista on harraste- ja kilpaurheilukäytössä. Työhevosten vaihtuminen harrasteratsuiksi on merkinnyt hevosen täydellistä muuttumista työvälineestä ja arvostetusta työtoverista, työstä ja arjesta irtaantumisen välineeksi ja harrastekumppaniksi.

Toisaalta Suomen n. 70 000 hevosesta löytyy edelleen arkisen työn sankareita: poliisihevoset ja ratsupoliisit valvovat järjestystä yleisötilaisuuksissa, konserteissa ja urheilukilpailuissa. Vuonna 1882 perustettu ratsupoliisi on Helsingin poliisilaitoksen vanhin toiminnassa oleva yksikkö.

Eri hevosroduilla on taipumus, luonteensa tai rakenteensa vuoksi, soveltua erilaisiin tehtäviin. Jyllaninhevonen on vahva jässikkä, joihin voi törmätä vetämässä vaikkapa olutkärryjä Helsingin kaduilla. Arabihevonen taas on tunnettu kauneudestaan, se on myös kestävä ja sitkeä, minkä vuoksi niiden käyttö erityisesti matkaratsuina on suosittua.

Myös hevosten parissa työskentelevien urakirjo on laaja: ratsastusterapeutin tai hevoshierojan ammatit ovat harvinaisia mutta haluttuja töitä hevosalalla. Perinteisempiä hevosammatteja ovat ravivalmentajan ja ratsastuksenohjaajan työt, joissa pärjätäkseen täytyy hallita niin hevosten kuin ihmistenkin luonteen oikut.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto