Hyppää pääsisältöön

Hevosen kengissä

Ihmisen ja hevosen yhteinen taival on vuosituhansien mittainen. Suomessa vielä 1940-luvulla hevoset olivat tärkeä ja välttämätön osa yhteiskuntaa, ja niiden työpanosta arvostettiin suuresti. Sodassa olleita hevosia kunnioitettiin ja niitä saatettiin kutsua sotasankareiksi ja aseveljiksi.

Nykyisin suurin osa maamme hevosista on harraste- ja kilpaurheilukäytössä. Työhevosten vaihtuminen harrasteratsuiksi on merkinnyt hevosen täydellistä muuttumista työvälineestä ja arvostetusta työtoverista, työstä ja arjesta irtaantumisen välineeksi ja harrastekumppaniksi.

Toisaalta Suomen n. 70 000 hevosesta löytyy edelleen arkisen työn sankareita: poliisihevoset ja ratsupoliisit valvovat järjestystä yleisötilaisuuksissa, konserteissa ja urheilukilpailuissa. Vuonna 1882 perustettu ratsupoliisi on Helsingin poliisilaitoksen vanhin toiminnassa oleva yksikkö.

Eri hevosroduilla on taipumus, luonteensa tai rakenteensa vuoksi, soveltua erilaisiin tehtäviin. Jyllaninhevonen on vahva jässikkä, joihin voi törmätä vetämässä vaikkapa olutkärryjä Helsingin kaduilla. Arabihevonen taas on tunnettu kauneudestaan, se on myös kestävä ja sitkeä, minkä vuoksi niiden käyttö erityisesti matkaratsuina on suosittua.

Myös hevosten parissa työskentelevien urakirjo on laaja: ratsastusterapeutin tai hevoshierojan ammatit ovat harvinaisia mutta haluttuja töitä hevosalalla. Perinteisempiä hevosammatteja ovat ravivalmentajan ja ratsastuksenohjaajan työt, joissa pärjätäkseen täytyy hallita niin hevosten kuin ihmistenkin luonteen oikut.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto