Hyppää pääsisältöön

Kuninkuusravit Lahdessa 1974

Vuoden 1974 Kuninkuusravit järjestettiin Lahden raviradalla. Sateen lisäksi ilmassa oli suomalaisen ravihistorian havinaa, sillä ensimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin 50 vuotta aiemmin juuri Lahdessa.

Suomenhevosten sunnuntain lähtöjä oli paikan päälle kerääntynyt seuraamaan lähes 15 000 katsojaa. Lauantain 2 100 metrin lähtöjen jälkeen kuningatarkilpaa johti Riuskan-Tyttö, kun kuninkuudessa oli vahvimmin kiinni edellisvuoden voittoaan puolustanut Vieteri.

2 100 metrin ja mailin lähdöt juostiin ensin monessa erässä ja niiden yhteistuloksen perusteella sekä tammojen että oriiden kymmenen parasta pääsivät mukaan viimeiselle 3 100 metrin matkalle.

Sekä Riuskan-Tyttö että Vieteri voittavat näytöstyyliin omat lähtönsä sunnuntain ensimmäisellä matkalla maililla ja lähtevät selkeinä ennakkosuosikkeina päätösmatkoille.

Riuskan-Tyttö, rattaillaan Martti Törnvall, ei pysy aivan kärjen vauhdissa stayer-matkalla (3 100 m), mutta onnistuu silti varmistamaan kuningattaren tittelin. Pahin uhkaaja Miska jää kokonaisajassa lopulta viiden kymmenyksen päähän.

Kuningaskilvan päätösmatkan voitosta käydään tiukka kaksintaistelu Vieterin ja Eri-Teräksen kesken. Loppusuoralla näyttää jo hetken siltä, että Vieteri menee taas menojaan, mutta koko matkan sisärataa juossut Eri-Teräs löytää vielä uuden vaihteen ja ravaa matkan voittoon. Kaarlo Partanen ohjastaa Vieterin rauhallisesti maaliin voittajan tuntumassa ja ravikuninkuus menee sille toisena vuonna peräkkäin.

Seuraavana vuonna Seinäjoella Eri-Teräs katkaisi hetkellisesti Vieterin valtakauden valtaamalla kuninkuuden, mutta tämän jälkeen Vieteri vei tittelin kolme kertaa peräkkäin vuosina 1976-78 ja nousi menestyksekkäimmäksi oriiksi Kuninkuusravien historiassa.

Myöhemmin Vieterin viiden voiton ennätystä ovat sivunneet sen seuraaja Vekseli sekä 90-luvun lopun hallitsija Viesker.

Teksti: Janne Leppänen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.