Hyppää pääsisältöön

Kuninkuusravit Lahdessa 1974

Vuoden 1974 Kuninkuusravit järjestettiin Lahden raviradalla. Sateen lisäksi ilmassa oli suomalaisen ravihistorian havinaa, sillä ensimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin 50 vuotta aiemmin juuri Lahdessa.

Suomenhevosten sunnuntain lähtöjä oli paikan päälle kerääntynyt seuraamaan lähes 15 000 katsojaa. Lauantain 2 100 metrin lähtöjen jälkeen kuningatarkilpaa johti Riuskan-Tyttö, kun kuninkuudessa oli vahvimmin kiinni edellisvuoden voittoaan puolustanut Vieteri.

2 100 metrin ja mailin lähdöt juostiin ensin monessa erässä ja niiden yhteistuloksen perusteella sekä tammojen että oriiden kymmenen parasta pääsivät mukaan viimeiselle 3 100 metrin matkalle.

Sekä Riuskan-Tyttö että Vieteri voittavat näytöstyyliin omat lähtönsä sunnuntain ensimmäisellä matkalla maililla ja lähtevät selkeinä ennakkosuosikkeina päätösmatkoille.

Riuskan-Tyttö, rattaillaan Martti Törnvall, ei pysy aivan kärjen vauhdissa stayer-matkalla (3 100 m), mutta onnistuu silti varmistamaan kuningattaren tittelin. Pahin uhkaaja Miska jää kokonaisajassa lopulta viiden kymmenyksen päähän.

Kuningaskilvan päätösmatkan voitosta käydään tiukka kaksintaistelu Vieterin ja Eri-Teräksen kesken. Loppusuoralla näyttää jo hetken siltä, että Vieteri menee taas menojaan, mutta koko matkan sisärataa juossut Eri-Teräs löytää vielä uuden vaihteen ja ravaa matkan voittoon. Kaarlo Partanen ohjastaa Vieterin rauhallisesti maaliin voittajan tuntumassa ja ravikuninkuus menee sille toisena vuonna peräkkäin.

Seuraavana vuonna Seinäjoella Eri-Teräs katkaisi hetkellisesti Vieterin valtakauden valtaamalla kuninkuuden, mutta tämän jälkeen Vieteri vei tittelin kolme kertaa peräkkäin vuosina 1976-78 ja nousi menestyksekkäimmäksi oriiksi Kuninkuusravien historiassa.

Myöhemmin Vieterin viiden voiton ennätystä ovat sivunneet sen seuraaja Vekseli sekä 90-luvun lopun hallitsija Viesker.

Teksti: Janne Leppänen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto