Hyppää pääsisältöön

Kuninkuusravit Forssassa 1988

Vuoden 1988 suomenhevosten ravikuninkaallisten titteleistä juostiin Forssan Pilvenmäellä 16 000 silmäparin edessä.

Kuningattaren titteliä puolusti Valomerkki ja kuninkuutta Vekke. Kuningassarjassa ennakkosuosikki oli kuitenkin hienosti alkuvuoden menestynyt uusi tulokas Patrik.

Kuningatarkisaa oli etukäteen povattu tasaiseksi, mitä se sunnuntain matkoille lähdettäessä olikin. Kärkipaikkaa piti Myrskylintu puoli sekuntia perässään Vejanin-Tähti. Edellisen kuningattaren Valomerkin alkukausi oli mennyt penkin alle, eikä siltä odotettu paljoa.

Oriiden puolella kärkipaikkaa piti Patrik 2,6 sekunnin erolla Kihin-Muistoon.

Tammojen maililla nähdään dramatiikkaa, kun Myrskylintu sortuu liikaan laukkaan ja hylätään. Myös lauantain 2 100 metrin kakkonen Vejanin-Tähti laukkaa, mutta selviää maaliin asti. Lähdön voiton nappaa Virilla Liikun turvan edestä.

Kuningaskokelaiden maililla Patrik on täysin omaa luokkaansa sivuten suomenhevosten rataennätystä Pilvenmäellä. Patrikin johto ennen päätösmatkaa on ratkaisevan tuntuinen 4,7 sekuntia.

Ennen kuninkaallisia päätösmatkoja juostaan 4-vuotiaiden päälähtö (1 640 m) sekä lämminveristen tasoitusajo (1 700 m), joissa voitot menevät Pietrolle sekä Topsy Morelle.

Kuningatarkilpailun johdossa ennen 3 100 metriä ollut Virilla väsähtää päätöslähdössä totaalisesti ja pöytä katetaan muille. Lähdön voittaa Myrskylintu, mutta mailin hylkäyksen takia se ei taistele kokonaisvoitosta. Lopulta Antti Teivaisen toiseksi kurottama Valomerkki vie kuningatartittelin toisena vuonna peräkkäin.

Tasaisuus on Forssassa valttia sillä yksikään viiden joukkoon kokonaiskilpailussa sijoittuneista tammoista ei voita ainuttakaan osalähtöä.

Oriiden puolella tasaisuudesta ei ole tietoakaan, sillä Risto Lankin Patrik voittaa myös pitkän matkan ja kuittaa viikonlopulta täydet palkintorahat, 130 000 markkaa.

Vuodesta 1988 alkaa Patrikin neljä vuotta kestävä valtakausi ravikuninkaana. Myös Valomerkki uusii kuningatarvoittonsa vielä kahtena seuraavana vuonna ja sivuaa Suhinan neljän kokonaisvoiton ennätystä 50-luvulta.

Teksti: Janne Leppänen

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto