Hyppää pääsisältöön

Kuninkuusravit Forssassa 1988

Vuoden 1988 suomenhevosten ravikuninkaallisten titteleistä juostiin Forssan Pilvenmäellä 16 000 silmäparin edessä.

Kuningattaren titteliä puolusti Valomerkki ja kuninkuutta Vekke. Kuningassarjassa ennakkosuosikki oli kuitenkin hienosti alkuvuoden menestynyt uusi tulokas Patrik.

Kuningatarkisaa oli etukäteen povattu tasaiseksi, mitä se sunnuntain matkoille lähdettäessä olikin. Kärkipaikkaa piti Myrskylintu puoli sekuntia perässään Vejanin-Tähti. Edellisen kuningattaren Valomerkin alkukausi oli mennyt penkin alle, eikä siltä odotettu paljoa.

Oriiden puolella kärkipaikkaa piti Patrik 2,6 sekunnin erolla Kihin-Muistoon.

Tammojen maililla nähdään dramatiikkaa, kun Myrskylintu sortuu liikaan laukkaan ja hylätään. Myös lauantain 2 100 metrin kakkonen Vejanin-Tähti laukkaa, mutta selviää maaliin asti. Lähdön voiton nappaa Virilla Liikun turvan edestä.

Kuningaskokelaiden maililla Patrik on täysin omaa luokkaansa sivuten suomenhevosten rataennätystä Pilvenmäellä. Patrikin johto ennen päätösmatkaa on ratkaisevan tuntuinen 4,7 sekuntia.

Ennen kuninkaallisia päätösmatkoja juostaan 4-vuotiaiden päälähtö (1 640 m) sekä lämminveristen tasoitusajo (1 700 m), joissa voitot menevät Pietrolle sekä Topsy Morelle.

Kuningatarkilpailun johdossa ennen 3 100 metriä ollut Virilla väsähtää päätöslähdössä totaalisesti ja pöytä katetaan muille. Lähdön voittaa Myrskylintu, mutta mailin hylkäyksen takia se ei taistele kokonaisvoitosta. Lopulta Antti Teivaisen toiseksi kurottama Valomerkki vie kuningatartittelin toisena vuonna peräkkäin.

Tasaisuus on Forssassa valttia sillä yksikään viiden joukkoon kokonaiskilpailussa sijoittuneista tammoista ei voita ainuttakaan osalähtöä.

Oriiden puolella tasaisuudesta ei ole tietoakaan, sillä Risto Lankin Patrik voittaa myös pitkän matkan ja kuittaa viikonlopulta täydet palkintorahat, 130 000 markkaa.

Vuodesta 1988 alkaa Patrikin neljä vuotta kestävä valtakausi ravikuninkaana. Myös Valomerkki uusii kuningatarvoittonsa vielä kahtena seuraavana vuonna ja sivuaa Suhinan neljän kokonaisvoiton ennätystä 50-luvulta.

Teksti: Janne Leppänen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.