Hyppää pääsisältöön

Sinkkuelämää

Negatiiviselta kalskahtavan yksin elämisen tilalle on tullut ilmiö nimeltä sinkkuus. Vanhasta piiasta voi kuoriutua supersinkku ja peräkammarin pojasta unelmien poikamies. Sinkkutalousten määrä on ollut kovassa nousussa 1960-luvulta lähtien.

Vielä 1960-luvun alussa yli 90 prosenttia naispuolisesta aikuisväestöstä solmi avioliiton. 1990-luvun lopulla osuus oli laskenut 60 prosenttiin. Naimisiin mennään vanhempina kuin ennen ja takana on monesti jo paljon kokemuksia, elämyksiä ja aiempia suhteita.

”Nuorena sä olet kuin puhdas paperi ja sun on aika helppoa sovittaa ne kaks elämää yhteen, mutta sitten kun se A4:nen on jo toiselta puolelta täyteen sotkettu, se tulee aika vaikeeks” pohtii Kata Kärkkäinen (nykyään Katariina Souri) Musta laatikko -ohjelmassa vuodelta 1999. Sinkkuilmiöstä Timo Harakan johdolla ovat keskustelemassa myös tutkija Jukka Relander ja koko elämänsä sinkkuna viettänyt eläkeläinen Eeva Kuparinen.

Suomalaisten avioitumisikä on ollut nousussa 1960-luvulta lähtien. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 30,2 vuotta ja miesten 32,5 vuotta. Suomalaiset kuuluvat muiden pohjoismaalaisten kanssa maailman ikääntyneimpiin avioitujiin.

Sinkuille sanotaan usein, että ensin pitää oppia olemaan yksin, ”Mutta sitten kun nää asiat toteutuu siinä yksinelämisessä, että sä oot onnellinen ja tyytyväinen, niin kuka hitto haluaa enää sitä miestä siihen tai eukkoa nalkuttamaan”, nauraa Kärkkäinen.

Sinkkubisnestä ja seuranhakua

Media markkinoi sinkkuutta ja sinkkuudesta tehdään bisnestä. Sinkut kuluttavat enemmän rahaa vapaa-aikaan ja palveluihin ja jokaiseen yksittäistalouteen tarvitaan oma jääkaappi, pesukone, televisio jne. Sinkkuruokaa jutussa kerrotaan, kuinka kaupat tarjoavat kalliita einesruokia pienissä annoskoissa.

Musta laatikko -ohjelmassa haastateltu Jukka Lokka perusti Suomeen amerikkalaismallisen tietokonepohjaisen ystävänvälitystoimiston vuonna 1995. Lokka on yhdessä Sinkut Finlandia yhdistyksen kanssa pannut myös pystyyn ammattimaisesti toimivan sinkkuketjun. Yritys järjestää mm. matkoja, tansseja ja muita tapahtumia.

Lokka toteaa, että eletään murroskautta, sinkkujen ei ole enää häpeällistä etsiä avoimesti seuraa ja käyttää siihen erilaisia palveluita. Ohjelman lopussa Sumiaisten kunnanjohtaja kertoo mitä tapahtui kun kunta perusti poikamiespankin.

Mustassa laatikossa käsiteltiin myös silloin vielä uutta asiaa eli nettideittailua. Keskustelussa pohdittiin kuinka moni ihminen todella päätyisi yhteen netin kautta. Vieraat olivat epäluuloisia nettideittailun suhteen, mutta tulevaisuus todisti toisin, 2000-luvulla nettideittailusta on tullut hyvin suosittua.

Tosi Tarinan dokumentissa tutustutaan neljän eri-ikäisen ja erilaisen sinkun elämään. Yksi vaihtoehto seuraa kaipaavalle sinkulle ovat sinkkuklubit.

Satu on 54 vuotias sinkku ja mukana Sinkut Finlandia ry:n toiminnassa. Jos jostakin jäsenestä ei kuulu vähään aikaan mitään, hänelle soitetaan. Monesti syynä poissaololle on se, ettei ole saanut lähdettyä kotoa liikkeelle, Satu kertoo. Ystävällinen puhelinsoitto voi ratkaista sen, jääkö ihminen yksin kotiin murehtimaan vai uskaltautuuko muiden seuraan.

Kirkkokin ont tarttunut sinkkuilmiöön ja seurakunnissa on järjestetty sinkkuiltoja.

Uutisjutussa kerrotaan, että yksinelävien ihmisten osuus väestöstä on kasvanut huimaa vauhtia, mutta heidän ongelmiaan ei ole juuri pohdittu. Helsingissä järjestetyssä Single-seminaarissa todettiin, että yksinelävillä täytyisi olla oikeus asumisväljyyden kasvuun kuten lapsiperheillä. Asuntohallituksen johtajan Ulla Saarenheimon mukaan yksin elävälläkin tulisi olla yhtä hyvä mahdollisuus hankkia asunto, jossa esim. nukkumatilat ja oleskelutilat ovat erikseen.

Tietolaatikko

Heikki Kemppainen kirjoitti vuonna 1986 City-lehteen jutun vapaaehtoisesti yksin asuvista nuorista kaupunkilaisista. Lehden päätoimittaja Kari Kivelä ja Eeropekka Rislakki olivat halunneet löytää vastineen, joka ei olisi negatiivissävytteinen, amerikkalaiselle singles-termille. Lehtijutusta nousi kohu ja sinkkuudesta tuli yksi puhutuimmista kaupunki-ilmiöstä, sinkkukäsite oli lanseerattu. Sittemmin sana on levinnyt yleiseen käyttöön tarkoittamaan henkilöä, joka ei elä parisuhteessa (Lähde: City on sinun -kirja).

Kun suomalainen nainen solmi ensimmäisen avioliiton 1960-luvun puolivälissä 23-vuotiaana, 1970- luvun puolivälissä ikä alkoi kohota ja oli vuonna 1990 noussut 26-vuoteen. 1990-luvulla avioitumisikä kipusi jo 29-vuoteen.

45 % avioliitoista päätyi avioeroon vuoden 2009 tilastokeskuksen tiedon mukaan.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto