Hyppää pääsisältöön

Kuninkuusravit Mikkelissä 1996

Vuonna 1996 ravikuninkuuksista juostiin Mikkelissä. Kuningatarkisasta muodostui tiukka kaksintaistelu Luisterin ja I.P. Sukkulan kesken. Vahvin ennakkosuosikki kuninkaaksi oli alkuvuoden komeetta Viesker.

Yöllä satanut vesi oli pehmittänyt radan sellaiseen kuntoon, ettei ennätyksiin ollut mahdollisuuksia. Kisan ratkaisut kuitenkin kiinnostivat tuttuun tapaan, sillä sunnuntain lähtöjä oli saapunut seuraamaan 20 000 -päinen yleisö.

Tammojen mailille johtoasemassa lähtee I.P. Sukkula aivan kannoillaan hallitseva kuningatar Luisteri. Kolmantena oleva Pimun-Pilke on jäänyt jo 0,9 sekuntia. Luisteri vie voiton puolen sekunnin erolla I.P. Sukkulaan ja pääsee lähtemään päätösmatkalle hienoisessa johdossa.

Kuningastaistoa johtaa lauantain jälkeen Viesker, joka ottaa helpon voiton myös maililla. Toisena ja edelleen iskuetäisyydellä 3 100 metrille lähdettäessä on vuosien 1993 ja -94 ravikuningas Pette.

Ennen stayer-lähtöjä juostaan 4-vuotiaiden lämminveristen maili, jonka voiton korjaa Ride On Time.

Kuningattaren tittelin ratkaisevasta stayer-lähdöstä muodostuu todellinen trilleri, kun Luisteri ja I.P. Sukkula mittelevät voitosta. Hetken näyttää jo siltä, ettei I.P. Sukkula saa karistettua kokenutta Luisteria kannoiltaan, mutta lopussa se yltyy hurjaan kiriin ja Heikki Parviainen pääsee tuulettamaan voittoa maalissa. Näin myös kuningattaren kruunu siirtyy Luisterilta I.P. Sukkulalle.

Kuningaskokelaiden kuopus Viesker johtaa oriiden lähtöä lähes alusta loppuun, mutta jää toiseksi kun Pette pyyhkäisee maalisuoralla ohitse. Kokonaiskisan voitto ja ravikuninkuus menevät kuitenkin Vieskerille ja Kaarlo Ahokkaalle.

Vieskerin valtakausi ravikuninkaana jatkuu seuraavat viisi vuotta. Sitä pidetään myös yleisesti kaikkien aikojen parhaana kylmäverisenä ravurina. Sen uran tienestit nousevat kaikkiaan pitkälti yli miljoonan euron.

Tammoissa seuraavana vuonna voiton vie jo Mikkelissä pirteästi esiintynyt Vintar. I.P. Sukkula palaa kuningattareksi vuosina 1999 ja 2000.

Teksti: Janne Leppänen

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.