Hyppää pääsisältöön

Myrkyllistä sinilevää vesistöissämme

Itämeressä on maailman suurin esiintymä myrkyllisiä sinileviä. Mitä paremmin ne vesistössä viihtyvät, sitä enemmän maksamyrkkyä ja hermomyrkkyä ne tuottavat.

Maailman meriä on vuosisatoja pidetty kaatopaikkoina, pinnan alle on laskettu niin kotien jätevedet kuin teollisuusjätteetkin. Rehevöityminen on myös Itämeren alueen suurimpia ongelmia. Se on seurausta jo yli vuosisadan jatkuneesta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta.

Itämeren alueen valtiot ovat pyrkineet satsaamaan yhteisen merialueensa suojeluun, säätelemällä teollisuuden- ja maa- ja metsätalouden päästöjä. Itämeren tila näyttää kuitenkin vain huononevan, vaikka jätevesipäästöjä on vuosien kuluessa leikattu rajusti.

Yleisen käsityksen mukaan juuri ihmisen aiheuttamat päästöt ovat syynä Itämeren rehevöitymiseen ja sinileviin. MOT-ohjelma nostaa esiin vaihtoehtoisen diagnoosin Itämeren tilasta. Ohjelman mukaan näyttäviä sinileväkukintoja on ollut Itämeressä aina, ihmisestä riippumatta. Levien kasvua sääteleväksi tekijäksi paljastuu Tanskan salmista Itämerelle tulevat suolavesipulssit tai niiden puute. Viimeisten 30 vuoden aikana pulssien tuoman hapekkaan veden määrä on vähentynyt romahdusmaisesti. MOT esittelee myös lääkkeen, jolla hapettomuuden aiheuttama vaiva voidaan parantaa.


Sisävesien suurimpia kuormittajia ovat yhä maatalous ja haja-asutusalueiden jätevesipäästöt. Viime vuosina Suomen järvien levätilanne on keskimäärin parantunut. Yksi keino järvien kunnonkohotuksessa ja sinilevä-ongelman kuriin saamisessa löytyy hoitokalastuksessa. Runsas särkikalojen kalastus vähentää sinileväkukintoja merkittävästi, kertoo järvien hoitokalastuksesta väitöskirjan tehnyt Mikko Olin.

Teksti: Emilia Kemppi

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto