Hyppää pääsisältöön

Waltari piti hämmentämisestä

Mika Waltarin mukaan nimetty Waltari-yhtye oli 90-luvun alussa suomalaisen metallimusiikin vientitoiminnan päänavaaja Keski-Euroopan markkinoilla.

Tietolaatikko

Fuckadelican Garden. Säv. Kari Hatakka - Sauli Suomalainen, san. Hatakka, sov. Waltari.
Pala leipää. Säv. ja san. Kari Hatakka, sov. Hatakka - Jari Lehtinen.

Waltari perustettiin keväällä 1986. Sen punkkia ja progea yhdistelevä musiikki herätti lähinnä hämmennystä, mutta bändiä johtava Kärtsy Hatakka ei antanut sen häiritä itseään.

Yhtye järjesti itselleen keikkoja pyörittämällä omaa klubiaan. Waltari sai speed metal -tartunnan, ja lopulta sen musiikki oli värikäs yhdistelmä heviä, räppiä, funkkia, hardcorea ja vaikka valssinrämpytystä. Bändin omalaatuisuutta lisäsi, että sen ohjelmistoon kuului niin suomen- kuin englanninkielisiä kappaleita.

Ensimmäisen äänitteensä Waltari maksoi itse, mutta sinnikäs Hatakka löysi bändilleen viimein levy-yhtiönkin. Seuraava askel oli kiertää pitkin Berliiniä levittämässä sanaa oudosta suomalaisbändistä; kotiin tultuaan Hatakka sai kuulla saksalaisen yhtiön haluavan tehdä sopimuksen Waltarin levyn julkaisusta.

Waltari nousi keskieurooppalaisten metallifanien suurempaan suosioon kuin kotimaassaan. Yhdysvalloissa se teki vain vuosina 1997-98 muutamia keikkoja.

Bändi rikkoi rajoja vuonna 1995 ensiesitetyllä sinfonialla "Yeah! Yeah! Die! Die! Death Metal Symphony in Deep C", jonka toteutuksessa oli mukana Avanti-orkesteri. Syksyllä 1999 sai ensi-iltansa Evangelicum, Kansallisoopperan ensimmäinen rockbändiltä tilaama näyttämöteos. Vuonna 2001 Waltarin toiminta taukosi joksikin aikaan, mutta bändi on melkein koko 2000-luvun jatkanut levytyksiä ja esiintymisiä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

Oheiset esitykset on taltioitu Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen ja Elävän musiikin yhdistyksen järjestämästä itsenäisyyspäivän nuorisotapahtumasta Nokian Kaapelitehtaalla 1992.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto