Hyppää pääsisältöön

Boycottilla oli iso isku

Boycott, keulakuvinaan punatukkainen Tommi Läntinen ja kitaristi Ari "Hombre" Lampinen, oli turkulaisen rockin vientitoivo 1980-luvulla. Vuonna 1987 Yle tallensi tuoretta bändiä Elmujen liiton itsenäisyyspäivän juhlassa Helsingin jäähallissa. Artikkeliin on myös koottu yhtyeen musiikkividoeoita vuosien varrelta Ylen ohjelmista.

Vuonna 1987 perustettua yhtyettä johtivat Tommi Läntinen ja kitaristi Ari "Hombre" Lampinen. Läntisen jo noin kymmenen vuoden mittaiseen bändihistoriaan kuuluivat mm. Tom Dozen-, Fabrics- ja Rin Tin Tin-kokoonpanot.

Boycott valittiin vuoden yhtyeeksi niin Rumban kuin Soundinkin lukijaäänestyksissä. Se vetosi kaikkiin, jotka olivat kyllästyneet viileään helsinkiläiseen postmodernismiin ja halusivat rockilta isoa iskua ja kunnon kukkoilua.

Boycott tähtäsi isoille areenoille ja siksi se pyrki ajattelemaan isosti. Keikoilla bändiä säesti parhaimmillaan nelimiehinen puhallinsektio, ja Läntisen lavatyöskentely oli stadiontyyliä.

Bändi kävi Kaliforniassa levyttämässä ja muutamilla keikoilla, mutta pysyvämpää jalansijaa se ei suuresta lännestä saanut. Toisin oli idässä: Neuvostoliiton valtiollinen levy-yhtiö myi lisenssillä noin parikymmentätuhatta Boycott-albumia.

Voimakaksikko akustisesti livenä ja yhtyeineen musiikkivideoilla

Rockstopin kesäohjelmassa tavattiin vuonna 1990 Boycottin perustajakaksikko, jotka esittivät studiossa tunnelmallisia bluessävelmiä. Erikoisjakson kappalelistana kuultiin juurimusiikista: Trouble in Mind, As the Years Go Passing By, Low Road, Ain't No Love sekä I Just Wanna Make Love To You. Akustisen musiikin lisäksi katseltiin valokuvia Läntisen ja Lampisen lapsuudesta sekä kuunneltiin heidän henkilökohtaisia muistojaan lapsuudesta alkaen.

1980- ja 90-lukujen taitteessa suurimpaan suosioonsa kohonnut Boycott nähtiin bändin perustamisvuonna osana Hittimittaria ja ehkä tunnetuimmalla esityksellään, coverilla amerikkalaisen The Knack -yhtyeen hitistä My Sharona (1979). Hittimittarin juontajan Mikko Alatalon mukaan sovitus oli esimerkki ajalle ominaisesta "power rockista".

Heti seuraavana vuonna Boycott teki Rockstop-debyyttinsä ja tuolloin Suomen rokkiyleisölle esiteltiin yhtyeen basistin Matti Maijasen säveltämä When The Wind Blows. Kappale julkaistiin samana vuonna Boycottin toisella studiolevyllä No!.

Erikoislaatuinen cover-muunnelma bändiltä kuultiin Rockstopissa vuonna 1992. Amerikkalaislaulaja Jim Morrisonin muistojaksoon sovitettiin kutufunkin ja reggaen välillä tasapainotteleva Touch Me, joka oli yksi The Doors -yhtyeen tunnetuimmista kappaleista.

Elävän arkiston koosteen päättää balladimainen Giving It All Up For Love -musiikkivideo, joka esitettiin vuonna 2008 Musiikki-tv:n klassikkojaksossa. Kappale julkaistiin levyllä Lightning Strikes Back! jo vuonna 1990.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?