Hyppää pääsisältöön

Mansikkapaikka

Ohjelmassa seurataan elämää suonenjokelaisella mansikkatilalla kesän kuumimpaan aikaan heinäkuussa vuonna 2000. Saadaanko mansikkasato korjattua? Mitä mansikkamaa merkitsee suomalaisille, venäläisille ja virolaisille poimijoille?

Mansikkatilan perhe puurtaa jo alkukeväästä mansikkapelloilla, todellinen työ kuitenkin alkaa, kun mansikanpoimijat saapuvat tilalle. Lähes viidenkymmenen poimijan majoittamien ja ruokkiminen vaatii veronsa. Varsinkin, kun suurin osa poimijoista tulee Venäjältä ja Virosta ei yhteentörmäyksiltäkään aina vältytä. Kulttuurieroista huolimatta mansikkatilan väki on kuin yhtä suurta perhettä.

Rankan työrupeaman lomassa päästään rentoutumaan mansikkakarnevaaleille. Suonenjoen Mansikkajuhlat ovat Suomen vanhimpia kesätapahtumia. Ensimmäiset karnevaalit järjestettiin vuonna 1970. Vuoden 2010 Mansikkakarnevaalit oli järjestyksessään jo 40. tapahtuma. Karnevaalien ohjelma alkaa perinteisesti karnevaalikulkueella, juhlilla on esiintyjiä, torikojuja ja tietekin mansikkaa kaikissa mahdollisissa eri muodoissa.

Kesällä 2000 Suonenjoella kaikkiaan 175 maatilaa viljeli mansikkaa, jota saatiin kerättyä 2 miljoonaa kiloa. Poimijoita seudulla oli yli 4000.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto