Hyppää pääsisältöön

Avuksi lapsiperheen arkeen

Koulukoirat mukana arjessa



Kun erityisluokanopettaja Meiju Kauttu oli vuosia sitten työhaastattelussa Kalajärven koululla Espoossa, kysyi rehtori häneltä, oliko opettajalla mielessään vielä jotain, josta haluaisi kysyä. Kauttu kertoi haavestaan ottaa oma koira, poikkeuksellisen ihmisrakas kultainennoutaja Cherié, mukaan opetustyöhön. Rehtori innostui.

Tänä syksynä, kahdeksisen vuotta keskustelun jälkeen, Kautun luokan kokoonpano on seitsemän oppilasta, kaksi koiraa ja energinen opettaja.

– Tämä oli entinen kuraattorin huone ja tässä oli oma sisäänkäynti ja ilmanvaihto kulkee omia teitään ja me ollaan myös tuosta isosta koulusta oven päässä, että tämä oli semmoinen optimaalinen paikka ja niin me sitten tässä aloitettiin, esittelee Kauttu valtakuntaansa.

Aina hyvällä tuulella

Kautun luokassa vallitsee aamutohinoiden jälkeen rauhallinen ja keskittynyt tunnelma. Oppilaat tekevät tehtäviään, toinen koirista makoilee oppilaan jaloissa ja toinen anoo rapsutuksia viereisen pulpetin luona. Ajatus koulukoirista näyttää toimivan ihan käytännössä.

YLE AkuuttiIlman rehtorin myötävaikutusta idea koulukoirista olisi tuskin toteutunut. Osansa järjestelyn onnistumisessa on myös muilla opettajilla ja eläinrakkailla siivoojilla. Suurinta roolia näyttelee itseoikeutetusti Kautun koirat, Cherié ja Teckla. Töihin lähdetään aina suurella innolla.

– Koira on aina hyväntuulinen ja se ei koskaan tiedä, että onko joku tehnyt jotain tyhmää tai viisasta, että se kohtelee kaikkia ihmisiä samanarvoisesti, pohtii Kauttu koiran erityisominaisuuksia ja muistelee vuosien varrella tekemiään havaintoja koulukoirien ja oppilaiden väliltä.

– Yhdeksännen luokan tyttö, joka syystä tai toisesta oli kovasti pahoittanut mielensä ja asiat oli tosi solmussa, hän istu tuossa pulpetissa. Ja koira meni heti hänen luokseen ja pisti leukansa tytön polvelle ja sitten tyttö alkoi silittää ja kyyneleet valua. Se koira toi selkeästi sillan meidän välille, että oli helppo antaa nenäliinaa ja lohduttaa, ja sitten päästiin keskustelemaan asioista.

Tunteiden tulkki

– Silittämällä koiraa voi näyttää niitä hyviä tunteita ja silloin jos on niitä pahoja tunteita, niin silittämällä koiraa se paha olo helpottuu. Koira on sellainen eläin, että sitä on lupa kaiken ikäisten pitää hyvänä, sanoo Kauttu ja vannoo myös makean naurun nimeen.

– Se on ihana asia aina kun koirat hassuttelee tai leikkii keskenään tai tekee jotain pöhköä, niin nauru tulee tosi helposti. Silloin kun tulee nauru ja oikea nauru niin se aina tekee hyvää. Ja sen pohjalle kun on hyvä fiilis, on paljon parempi oppia aina uusia asioita noista oppikirjoista.

YLE AkuuttiKun koiria pitää käyttää ulkona, saa joku oppilaista samalla myös itselleen hengähdystauon.

– Pikkuvälitunti tarkoittaa sitä, että voidaan pitää kesken tuntia tämmönen pieni koiran ulkoiluttamisvälitunti. Osastaan koirat voi pyytää ulos, mutta koirat ei määrää sitä tilannetta, vaan mä katson jos joku oppilas tarttee hengähdystauon, on tehnyt ahkerasti töitä tai jostain syystä ei sillä hetkellä jaksa keskittyä, niin sitten voi mennä pitämään tämän pienen happihölkän, kertoo Kauttu.

Cherié ja Teckla saavat työpäivän mittaan palkkioksi silitystä ja rapsutusta hyvästä työstä. Oppilaat pitävät koiria hyvinä kavereina, jotka rauhoittavat luokkaa ja tekevät siitä aivan erityisen. Jokaiselta löytyy ikioma selitys siihen, mikä Cherién ja Tecklan läsnäolossa on kaikkein parasta!

Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ