Imetys parantaa lapsen ja äidin terveyttä. Se suojaa lasta kätkytkuolemalta, astmalta ja atooppiselta ihottumalta. Imetetyillä lapsilla on vähemmän keliakiaa, enterokoliittia ja lapsuusiän leukemiaa ja myöhemmässä elämässä vähemmän lihavuutta, diabetesta ja korkeaa verenpainetta. Vielä sata vuotta sitten Suomessakin oli tavallista, että imetys kesti pari kolme vuotta. Nykyään pitkää imetystä pidetään kuitenkin outona, ja äidit joutuvat puolustelemaan valintaansa.
– Mitä pidempään nainen elämänsä aikana imettää, sitä pienempi riski hänellä on sairastua rintasyöpään, kansainvälisen IBCLC-imetystutkinnon suorittanut kätilö Katja Koskinen kertoo.
Maailman terveysjärjestö WHO ja Unisef suosittavat imetyksen jatkamista vähintään kaksivuotiaaksi. Suomessa syksyllä julkaistussa uudessa imetyksen toimintaohjelmassa suositus on vuoden lyhyempi. Tämä johtuu siitä, että pitkä imetys on Suomessa nykyään harvinaista. Suurin osa äideistä lopettaa ensimmäisen vuoden aikana, 40 prosenttia jo ennen kuin lapsi on puolivuotias.
Tutkijoiden mukaan ihmisen luonnollinen ikä vierottua rinnasta on kahdesta seitsemään vuotta. Muissa kuin länsimaissa imetetään edelleen pitkään. Vielä sata vuotta sitten Suomessakin oli tavallista, että imetys kesti pari kolme vuotta. Nykyään pitkää imetystä pidetään kuitenkin outona, ja äidit joutuvat puolustelemaan valintaansa.
– Sukulainen oli sanonut selkäni takana, että pilaan lapseni henkisen kehityksen, kun imetän häntä vielä. Se tuntui todella pahalta, vaasalainen äiti Marika Koskilahti-Viita kertoo.
Lisämaito vaikeuttaa imetystä
Koskilahti-Viita on imettänyt neljää lastansa jokaista useamman vuoden. Lapset ovat saaneet itse päättää, koska lopettavat rintamaidon syömisen. Imetykset eivät ole olleet hänellekään silti helppoja. Hän on kamppaillut liian kovan maidon tulon kanssa.
Monilla naisilla ongelma on päinvastainen, maito ei tunnu riittävän. Katja Koskisen mukaan liian moni imetys katkeaa väärään ohjaukseen.
– Tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia lapsista saa lisämaitoa synnytyssairaalassa. Terve, täysikäinen lapsi ei sitä tarvitse. Lisämaidon antaminen syö äidin luottamusta oman maidon riittävyyteen. Maitomäärä myös vähenee, kun lapsi syö harvemmin rintaa.
Koskinen toivoo, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman uuden toimintaohjelman avulla sairaaloissa ja neuvoloissa pystytään tarjoamaan parempaa imetysohjausta. Tavoitteena on, että keskimääräistä imetysaikaa saadaan pidennettyä nykyisestä seitsemästä kuukaudesta.
Hampaat kestävät kyllä
Yli vuoden ikäiset lapset eivät enää tarvitse rintamaitoa pääasialliseksi ravinnokseen. Taaperoimettäjiä on syytetty siitä, että nämä pilaavat rintamaidolla lastensa hampaat. Katja Koskinen tyrmää harhaluulon.
– Jos huolehtii suuhygieniasta, imetys ei lisää riskiä hampaiden reikiintymiseen.
Taaperot saavat äidinmaidosta samat vastustuskykyä parantavat aineet kuin vauvat. Lisäksi imetys lujittaa äidin ja lapsen välistä suhdetta.
– Meillä imetys on ikään kuin turvatyyny. Taapero voi aina palata siihen tankkaamaan turvallisuutta, kun tutkii maailmaa, Koskilahti-Viita kertoo.
Verkossa toimii keskustelupalsta, jossa taaperoimettäjät vaihtavat kokemuksiaan. Sinne pääsee osoitteesta www.imetys.fi/itu/linkit.php
Asiantuntija: KATJA KOSKINEN, IBCLC-imetysasiantuntija, kätilö, HUS
Toimittaja: MIIA KAARLELA
Lisää ohjelmasta
