Hyppää pääsisältöön

Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä

Tarja Halonen valittiin Suomen tasavallan presidentiksi vuonna 2000. Halonen kävi vaalin toisella kierroksella tiukan kamppailun Esko Ahon kanssa.

Ensimmäisen kierroksen vaalipäivä oli 16. tammikuuta. Ehdokkaita oli yhteensä seitsemän, neljä naista ja kolme miestä.

Kukaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella suoraan valintaan vaadittua yli 50 prosentin kannatusta. Toiselle kierrokselle eteni näin kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Näiden suhteen peli oli varsin selvä. Eniten ääniä sai Sosialidemokraattien Tarja Halonen 40 prosentin kannatuksellaan. Keskustan Esko Aho oli selvä kakkonen 34,4 prosentin äänisaalillaan. Kolmanneksi eniten ääniä saanut Kokoomuksen Riitta Uosukainen jäi kannatusluvuissa 12,8 prosenttiin.

Muut ehdokkaat olivat saamansa äänimäärän mukaisessa järjestyksessä RKP:n Elisabeth Rehn, Vihreiden Heidi Hautala, Perussuomalaisten Ilkka Hakalehto sekä Remonttiryhmän Risto Kuisma. Vaalin ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti koko maassa oli 76,9.

Toisesta kierroksesta ennustettiin tasaista, mitä se lopulta olikin. Äänestysprosenttikin nousi vaalipäivän huonosta kelistä huolimatta ensimmäistä kierrosta korkeammaksi (80,2).

Lopulta tiukka taisto näytti kääntyvän Halosen eduksi ja Aho joutui myöntämään tappionsa. Suomen ensimmäisen naispuolisen presidentin valinta tehtäväänsä varmistui 6. helmikuuta vuonna 2000 noin kello 21.

Haastattelussa vuodelta 2002 luotiin katsaus tasavallan presidentti Tarja Halosen kolmeen ensimmäiseen vuoteen virassaan.

Teksti: Janne Leppänen

Tietolaatikko

Tarja Halonen
Syntyi Helsingissä jouluaattona 1943
Oikeustieteen kandidaatti
Avioliitto 2000 tohtori Pentti Arajärven kanssa
Tytär Anna syntyi vuonna 1978
Suomen 11. presidentti
Hoitanut neljää ministerin virkaa, joista keskeisin on ulkoministeri

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto