Hyppää pääsisältöön

Carl-Erik Creutzin kuulutuksia

Carl-Erik Creutz lukee päivän mietelauseen ja sään viimeisessä päivävuorossaan 30.12.1976 ennen eläkkeelle siirtymistään. Senkin jälkeen Creutz kuitenkin palasi sorville vielä useasti.

Ensimmäinen näyte alkaa Turun tuomiokirkon kellojen lyödessä keskipäivän merkiksi. Creutz lukee valitsemiaansa mietelauseita suomenruotsalaiselta esteetikolta Hans Ruinilta.

Toisessa näytteessä kuulemme aikamerkin ja kotimaan sään. Kolmannessa näytteessä Creutz kertoo talviset lämpötilat Euroopan kaupungeissa, säätiedot ja lopuksi jäätiedotukset merenkulkijoille.

1970-1980-lukujen taitteessa Creutz luki tv:ssä 50 vuoden takaisia uutisia. Näytteessämme Creutz kertoo tapahtumista toukokuussa 1931. Filmi-insertissä näemme vilahduksen kotimaisen kenkämuodin uusimmista virtauksista. Kevään 1931 hattumuoti noudatteli pariisilaisia linjauksia.

Kreivi Carl-Erik Creutz tuli tunnetuksi huolitellusta puhetavastaan. Uransa Yleisradion kuuluttajana hän aloitti vuonna 1939. Kreivi Creutz jäi eläkkeelle vuonna 1976, mutta tunnetulla äänellä oli kysyntää myös virkavuosien jälkeen. Ääninauhojen ja televisiofilmien lisäksi Creutzin ääni elää edelleen lukuisissa äänikirjoissa.

Teksti: Emilia Kemppi ja Petra Himberg

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto