Heidi Sommar
Yle
Ennen lukutaitoa, kirjoja ja tiedotusvälineitä tieto kulki suusta suuhun. Myöskin runot opittiin kuuntelemalla ja niitä laulettiin. Runojen keruun ansiosta syntyi myös Kalevala ja sitä kautta suomenkieli. Vanha runonlauluperinne kiinnostaa nykyäänkin monia harrastajia ja taiteilijoita.
Matka muinaisiin ääniin -dokumentissa perehdytään kalevalaisesta runonlaulusta aina nykyajan ääni-improvisaatioon taiteilijaprofessori Heikki Laitisen johdatuksella. Kansanmusiikin nousu ja runonlauluperinteen uusi tuleminen alkoivat jo 1960-luvulla. Suomalais-vienalaiset perinteet, nykykansanrunoilijoiden luovuus sekä kansanmusiikin opiskelijoiden ammattitaito yhdistyvät runonlauluinnostuksen moderniin musiikki- ja kieliperinteeseen.
Katoavaa perinnettä on koitettu vaalia ja kerätä talteen monin keinoin. Radio-ohjelmassa vuodelta 1952 kuullaan Suomussalmelta Kuivalan kylästä kotoisin olevan Domna Huovisen runonlaulantaa.
Missä runonlaulanta on säilynyt, miten se on muuttunut ja mikä on sen tulevaisuus? Esiintyjänä ilomantsilainen 85-vuotias runonlaulun taitaja Sanni Purmonen.
Ensimmäiset kalevalamittaisen runonlaulannan Suomen mestaruuskilpailut pidettiin Espoossa vuonna 1995. Kilpailun voitti Eila Hartikainen, jonka runolaulusta nähdään ohjelmassa ote. Mukana on myös muita esityksiä kuten Klaudia Vonkkasen ja kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtasen runon laulantaa.
Runokylät suojeluksessa
Yksi syy runonlauluperinteen säilymiseen Vienan kylissä on se, että luku- ja kirjoitustaito tuli alueelle vasta 1920-luvulla. Ennen kouluja, kirjoja ja tiedotusvälineitä suusanallinen muistitieto välitettiin runonlaulun, sananlaskujen, vertausten ja satujen avulla. Toinen syy perinteen säilymiseen on kylien syrjäinen sijainti.
Pääosa siitä runoudesta, jonka pohjalta Elias Lönnrot loi Kalevalan, ja sitä kautta suomalaisen kielen ja identiteetin, on kerätty Vienan Karjalasta.
Vienan runokyliin lasketaan kuuluviksi sellaiset vielä olemassa olevat tai elvytyssuunnitelmien piirissä olevat Vienan kylät, jotka ovat antaneet runoaineistoa Kalevalaa ja Kanteletarta varten tai olleet vaikuttamassa karelianismin syntyyn. Suomen puolellakin on vienalaiseen kulttuuripiiriin kuuluvia kyliä yhteensä kolme. Markku Niemisen johtama Juminkeko-säätiö pyrkii vaalimaan Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä.
Vienan Karjalan etevimpiä suullisen perinteen taitajia oli Santra Remsujeva. Kuhmon Juminkeon arkistoon on tallennettu satoja tunteja Santra Remsujevan muistitietoa.
Katso myös
- Vienan runokylät (juminkeko.fi)
- Vienan Karjala (fi.wikipedia.org)
- Juminkeko-säätiö (juminkeko.fi)
- Juminkeon arkisto (juminkeko.fi)
