Hyppää pääsisältöön

Karjan kutsumahuudot

Karjan kutsumahuudot ovat osa suomalaista kansanperinnettä. Karja noudettiin laitumilta navettaan, juomapaikalle tai uudelle laitumelle kutsuhuutojen avulla, jotka olivat erilaisia paikkakunnasta riippuen.

Karjan kutsuhuuto voi koostua yhdestä sanasta ja sävelestä, joita toistetaan. Melodisimpiin sisältyy sävelkaari, joka rakentuu 3-4 eri sävelestä. Kutsumahuudoilla oli kullekin seudulle ominaisia piirteitä.

"Lounais-Suomen ja Satakunnan karjankutsut ovat vähäsanaisia ja selväpiirteisiä", ohjelmassa kuvaillaan. Pohjanmaalla kerrotaan elävän rikkaan perinteen, joka käsittää myös kaksipuolisia huutoja, joissa on kaksi kutsujaa. Kutsuissa todetaan olevan yleensä laskeva sointi, mutta "Ahvenanmaan saariston lehmikutsuissa on puolestaan muusta maasta poikkeava ylöspäinen laaja intervalli, joka on kuin hyppäys heleyteen".

Ohjelmassa todetaan, että niin sanotut kyläpaimenten huutelut, laulut ja soitinmusiikki ovat jo hävinneet käytöstä ja vain vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat niistä jotakin. Professori Niilo Valonen haastettelee vammalalaista isäntää Urho Kulonpäätä paimentamisesta.

Musiikki kuului suomalaisen maaseudun arkeen ja sitä käytettiin monenlaisiin tehtäviin, kuten karjan kutsumiseen, petoeläinten pelotteluun, työn ohella virkistymiseen sekä parantamisloitsuihin. Musiikintaitajia arvostettiin ja usein ajateltiin, että he olivat saaneet taitonsa haltijoilta ja tontuilta.

Tietolaatikko

Ohjelmassa kuullaan karjankutsujia seuraavilta paikkakunnilta:
Ahvenanmaa: Enklinge
Pohjanmaa: Veteli ja Pyhäjärvi
Pohjois-Karjala: Tohmajärvi
Satakunta: Luhalahti, Isoröyhiö, Tyrvää, Vammala
Savo: Tuusniemi
Varsinais-Suomi: Lieto, Sauvo

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto