Hyppää pääsisältöön

Karjan kutsumahuudot

Karjan kutsumahuudot ovat osa suomalaista kansanperinnettä. Karja noudettiin laitumilta navettaan, juomapaikalle tai uudelle laitumelle kutsuhuutojen avulla, jotka olivat erilaisia paikkakunnasta riippuen.

Karjan kutsuhuuto voi koostua yhdestä sanasta ja sävelestä, joita toistetaan. Melodisimpiin sisältyy sävelkaari, joka rakentuu 3-4 eri sävelestä. Kutsumahuudoilla oli kullekin seudulle ominaisia piirteitä.

"Lounais-Suomen ja Satakunnan karjankutsut ovat vähäsanaisia ja selväpiirteisiä", ohjelmassa kuvaillaan. Pohjanmaalla kerrotaan elävän rikkaan perinteen, joka käsittää myös kaksipuolisia huutoja, joissa on kaksi kutsujaa. Kutsuissa todetaan olevan yleensä laskeva sointi, mutta "Ahvenanmaan saariston lehmikutsuissa on puolestaan muusta maasta poikkeava ylöspäinen laaja intervalli, joka on kuin hyppäys heleyteen".

Ohjelmassa todetaan, että ns. kyläpaimenten huutelut, laulut ja soitinmusiikki ovat jo hävinneet käytöstä ja vain vanhimmat paikkakuntalaiset muistavat niistä jotakin. Professori Niilo Valonen haastettelee vammalalaista isäntää Urho Kulonpäätä paimenessaolosta.

Musiikki kuului suomalaisen maaseudun arkeen ja sitä käytettiin monenlaisiin tehtäviin, kuten karjaa kutsumiseen, petoeläinten pelotteluun, työn ohella virkistymiseen sekä parantamisloitsuihin. Musiikintaitajia arvostettiin ja usein ajateltiin, että he olivat saaneet taitonsa haltijoilta ja tontuilta.

Tietolaatikko

Ohjelmassa kuullaan karjankutsujia seuraavilta paikkakunnilta:
Ahvenanmaa: Enklinge
Pohjanmaa: Veteli ja Pyhäjärvi
Pohjois-Karjala: Tohmajärvi
Satakunta: Luhalahti, Isoröyhiö, Tyrvää, Vammala
Savo: Tuusniemi
Varsinais-Suomi: Lieto, Sauvo

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto