Hyppää pääsisältöön

Sukupuolineutraali avioliitto

Oikeusministeriö alkaa syksyllä 2010 selvittää, miten uusi, sukupuolineutraali avioliitto, voitaisiin ottaa käyttöön. Uusi avioliittolaki toisi kaikille aviopareille samat oikeudet puolisoiden sukupuolesta riippumatta.

Tietolaatikko

Oikeusministeri Tuija Brax teettää syksyllä 2010 oikeusministeriössä selvityksen avioliittolain uudistuksesta.
Homo- ja lesboparien asema on parantunut 2000-luvulla. Parisuhdelaki tuli voimaan vuonna 2002. Vuonna 2009 hyväksyttiin perheen sisäinen adoptio.
Oikeusministeri Brax arvioi, että aikaisimmillaan päätös uudesta avioliittolaista voitaisiin tehdä syksyllä 2011. Tällöin laki voisi tulla voimaan vuonna 2012.

Sukupuolineutraalin avioliiton myötä homo- ja lesboparit saisivat täyden adoptio-oikeuden, eli oikeuden adoptioon myös perheen ulkopuolelta. Myös sukunimi tulisi pareille automaattisesti yhteiseksi.

Uusi avioliittolaki on herättänyt paljon keskustelua. Helsingin piispa Eero Huovinen on todennut, että kirkon olisi vakavasti harkittava vihkioikeudesta luopumista, jos eduskunta hyväksyy lain. Kuopion piispan Wille Riekkisen mielestä taas kirkon olisi tällöin vihittävä myös samaa sukupuolta olevat parit.

Arkkipiispa Kari Mäkinen ei halua luopua kirkon vihkimisoikeudesta, vaikka Suomessa siirryttäisiin sukupuolineutraaliin avioliittoon. Mäkinen perusteli kantaansa A-studion haastattelussa (klippi 4).

Kun kirkon piiristä nostettiin esille kaikkien vihkimisten siirtäminen maistraatteihin, kirkkohäiden loppuminen alkoi huolestuttaa sekä kansalaisia, että poliitikkoja.

Homo- ja lesboparien laillisesti tasavertainen kohtelu voitaisiin turvata myös lisäämällä puuttuvat oikeudet rekisteröityyn parisuhteeseen. Kirkko päättää itse, keitä vihkii, joten sukupuolineutraalilla avioliitolla ei ole vaikutusta kirkolliseen vihkimiseen.

Teksti: Hanna Lintula ja Yle Uutiset

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto