Hyppää pääsisältöön

Meksikonlahden öljykatastrofi

Öljynporauslautan räjähdys Meksikonlahdella huhtikuussa 2010 aikaansai Yhdysvaltain pahimman öljyvuodon. Vuotava öljylähde syöksi mereen raakaöljyä lähes sadan päivän ajan, yhteensä noin 400-700 miljoonaa litraa.

Tietolaatikko

Meksikonlahden öljyvuodon seurauksena kärsivät monet merieliölajit ja uhanalaiset eläimet. Öljy aiheutti terveysongelmia myös ihmisille.
Maahan imeytynyt raakaöljy uhkaa alueen ekosysteemiä ja tuhoaa kalastajien ja yrittäjien elinkeinon.
Meksikonlahden öljyonnettomuuden jälkitöissä oli mukana myös porvoolainen öljyntorjuntayritys Lamor.

Meksikonlahden öljykatastrofi sai alkunsa 20. huhtikuuta öljy-yhtiö British Petroliumin (BP) vuokraaman porauslautan räjähdyksestä noin 70 kilometrin päässä Louisianan rannikosta. Räjähdyksen jälkeen Deepwater Horizon -niminen lautta upposi. Onnettomuudessa katosi 11 henkilöä (klippi 2).

Tuhoutuneen öljynporauslautan alla olevasta porausaukosta alkoi onnettomuuden jälkeen vuotaa öljyä mereen. Viikko räjähdyksen jälkeen puolentoista kilometrin syvyydessä sijaitsevasta aukosta tulvi öljyä noin 160 tuhatta litraa vuorokaudessa.

Vuodon tukkiminen epäonnista

Öljyvuodon tukkiminen oli öljy-yhtiö BP:n vastuulla. Monet tukkimisyritykset epäonnistuivat. Vuodon tukkimista ja öljyä imevien putkien asentamista yritettiin sukellusrobottien sekä erilaisten tulppien avulla. Vuotoaluelle ruiskutettiin myös öljyä hajottavia kemikaaleja vähentämään öljyn nousemista pintaan.

Pinnalla öljyntorjuntaa hoitivat viranomaiset. Öljyntorjuntaan osallistui yhteensä 3600 alusta. Myös öljyntorjunnassa kohdattiin epäonnea. Yksi aluksista törmäsi maakaasuputkeen lähellä Louisianan rannikkoa ja toiseen iski salama. Myös hurrikaani Alex ja trooppinen Bonnie-myrsky hidastivat torjuntatoimia.

Yhdysvaltain pahin öljyonnettomuus

Noin kuukausi vuodon alettua BP arvioi raakaöljyä vuotavan mereen 800 tuhatta litraa päivässä (klippi 1). Yhdysvaltain hallituksen asiantuntijat taas arvioivat päivittäiseksi vuotomääräksi 1,9-3 miljoonaa litraa. Kesäkuun alussa hallitus arvioi öljyä vuotaneen jo yhteensä 76 miljoonaa litraa. Tähän saakka pahimpana pidetyssä Exxon Valdezin öljyonnettomuudessa Alaskassa vuonna 1989 mereen pääsi 40 miljoonaa litraa raakaöljyä.

Kesäkuussa BP asensi öljyvuodon päälle kuvun, jolla öljyä saatiin kerättyä onnistuneesti. Tuhot olivat kuitenkin jo mittavat. Heinäkuun alussa öljytuhon uutisoitiin ulottuvan jo kaikkiin Meksikonlahden osavaltioihin. Osavaltiot; Louisiana, Mississippi, Alabama ja Florida, olivat jo viikkoja kärsineet katastrofista.

Öljyn leviäminen ja sen torjunnassa käytetyt keinot ovat tuhoksi ympäristölle. Pinnan alaisen öljyn pilkkominen kemikaaleilla on vaarantanut yli tuhannen merieliölajin selviytymistä. Pinnalla uhanalaisia lajeja on kuollut öljyn polttamisen vuoksi. Mereen ja rannoille kasautunut öljy on tahrinut lintuja ja esimerkiksi uhanalaisia merikilpikonnia sekä niiden elinympäristöä. Noin tuhat kilometriä Meksikonlahden rantaviivasta on öljyn tahrimaa.

Lähes onnistunut tulppa ja miljoonavahingot

BP:n kesäkuun alussa asentama tulppa poistettiin heinäkuun alussa uuden, tehokkaammin öljyä keräävän, toivossa (klippi 3). Viiden päivän ajan öljyä valui taas vapaasti mereen, 60 000 tynnyrillistä päivässä. Heinäkuun 16. päivä asennettu uusi kupu onnistui tukkimaan vuodon, mutta tämäkin ratkaisu olisi väliaikainen.

Huhtikuusta alkaen öljylähde ehti syöstä raakaöljyä mereen lähes sadan päivän ajan. Mereen päätyi yhtensä 400-700 miljoonaa litraa öljyä. Vain noin neljäsosa öljystä saatiin poistettua. Yhdysvaltain Merentutkimuslaitoksen mukaan öljyntorjunta-alukset saivat talteen 130 miljoonaa litraa vedensekaista öljyä ja 42 miljoonaa litraa poltettiin.

Kenen vastuulla

Yhdysvaltain johtoa arvosteltiin liian myöhäisestä heräämisestä onnettomuuden vakavuuteen. Presidentti Barack Obama julisti, että öljy-yhtiö BP on asiasta vastuussa ja vahingonkorvausvelvollinen. Obama moitti myös päätöksentekijöitä liian läheisistä suhteista öljyteollisuuteen. ”Meksikonlahteen valuneet miljoonat öljylitrat ovat epidemia, jota vastaan joudumme taistelemaan kuukausia tai jopa vuosia”, Obama totesi.

Öljy-yhtiö BP:n pääjohtaja Tony Haywardin mukaan Meksikonlahden öljyonnettomuus johtui "poikkeuksellisesta sarjasta epäonnistumisia". Haywardin mukaan epäonnistumisten sarjassa oli osallisena monta yhtiötä, joista BP oli yksi. Tutkinnoissa keskityttiin seitsemään ratkaisevan tärkeään turvajärjestelmään, joiden olisi pitänyt voida estää onnettomuus tai ainakin lieventää sen voimakkuutta. Tony Hayward erosi pääjohtajan tehtävästään heinäkuun lopussa (klippi 4).

BP:tä syytettiin onnettomuuden tutkinnan aikaisesta salailusta ja öljyn vuotomäärien vähättelystä. Yhtiötä vastaan nostettiin yli 300 kannetta. Alabaman osavaltio haastoi BP:n ja muita yrityksiä oikeuteen öljytuhojen huonon hoitamisen vuoksi.

BP myi omaisuuttaan saadakseen rahaa öljytuhojen aiheuttamiin kustannuksiin. Maksettavaksi yhtiö on varasi 32,2 miljoonaa dollaria, lähes 25 miljardia euroa, 20 miljardin dollarin vahingonkorvausvaatimukset mukaanlaskettuna.

Öljyn panttivanki

Lopullinen öljyvuodon tukkiminen onnistui vasta elokuun alussa, jolloin BP ilmoitti saaneensa päätökseen vuotokohdan sinetöimisen betonilla. Ennen sinetöintiä vuotokohtaan kaadettiin porauslietettä, jonka tarkoituksena oli työntää öljyä takaisin merenpohjassa olevaan taskuun.

"Meksikonlahden öljykatastrofi osoittaa, että Yhdysvallat ei enää saa olla öljyn panttivanki", presidentti Obama totesi puheessaan kesäkuun alussa. Toukokuussa presidentti kiristi öljynporauksen turvallisuusvaatimuksia ja uusien lupien antamista syvänmeren öljynporauksiin lykättiin. Onnettomuutta pidetään kuitenkin alalla yksittäistapauksena ja sen uskotaan vähentävän syvänmeren öljynporaamista vain hetkeksi.

Teksti: Hanna Lintula ja Yle Uutiset

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto