Hyppää pääsisältöön

Pitääkö ujoudesta parantua?

Miten ujo ihminen pärjää maailmassa, jossa hyvän tyypin mittana on sosiaalisuus, ulospäinsuuntautuneisuus ja yleinen reippaus? Suomalainen perushyve ujous on muuttumassa taakaksi. Onko ujous sairaus, josta pitää parantua?

Ujot soturit

"Antakaa minulle huone, kirjoituskone ja kolme viikkoa aikaa niin minäkin keksin jotain sanottavaa", toteaa kirjailija Petri Tamminen, joka tunnustaa olevansa ujo. Hän kuvailee kuinka voi puhua sadoille ihmisille auditoriossa, mutta mennä lukkoon kun pitäisi vaihtaa pari sanaa vahtimestarin kanssa.

Ujous on temperamentin piirre, joka vaikuttaa siihen miten ihminen reagoi uusien ihmisten edessä tai yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa. Ystävien tai perheen seurassa ujo saattaa olla täysin vapautunut. Tamminen kuvailee tilannetta, jossa puolituttu tuli kadulla vastaan ja jälkikäteen hän tajusi ettei omassa tervehdyksessä ollut hymynhäivääkään. Hän haluaisi viestittää lämpöä, mutta sanat ja eleet ovat niin tarkoin harkittuja ja jäykkiä, että ihmiset pitävät etäisenä ja kylmänä. Ilmiö on tuttu myös kansanedustaja Leena Harkimolle, joka kertoo ohjelmassa miten ujous näyttäytyy hänen elämässään.

Ujo, vilkas ja jörö

Modernissa työelämässä menestyvän tärkein ominaisuus alkaa olla yhdenmukainen sosiaalisuus. Kouluttajat kannustavat jäljittelemään menestyjiä. Samalla moni ihminen joutuu hylkäämään oman temperamenttinsa. Lapsuuden rankkojen kokemusten myötä yhteyden omaan itseensä kadottanut Silja Korhonen kuvailee kuinka hänestä tuli suorittaja, jonka täytyi miellyttää kaikkia. Nyt hän tekee paluuta työelämään omana itsenään.

Tutkija Heikki Mäki-Kulmala kertoo kirjastaan "Näin puhui Sarasvuo". Kirja kuvaa maailmaa, jossa suotuisan vaikutelman antaminen on tullut rehellistä työtä ja taitoa tärkeämmäksi. Itsevalmennusoppaat tarjoavat lupauksia muutoksesta ja menestyksestä. Työpaikoilla koulutetaan jäljittelijöitä ja vallalla on amerikkalainen sosiaalisuus. Millaista on tällaisessa yhteisössä "erilaisten" ihmisten elämä?

Liisa Keltikangas-Järvinen kritisoi työpaikkojen kehityskeskusteluja. Mitä työpaikoilla kiristyvä, kilpailuhenkinen arvomaailma, tekee suomalaisille ihmisille, joiden ujoudesta ollaan ennen pidetty ja nyt sitä ei enää arvosteta?

Ujoilla on pienempi palkka

Uutisjutussa kerrotaan kuinka ulospäin suuntautuneet ihmiset ansaitsevat paremmin kuin ujot ja hiljaiset. Muuten samanveroisten ja vain luonteensa puolesta erilaisten ihmisten palkkojen ero voi olla kymmeniä prosentteja.

Temperamenttia ei voi muuttaa

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo ujouden ja syrjäänvetäytymisen olevan synnynnäisiä temperamenttipiirteitä, joilla on biologinen pohja. Ujoutta on vaikea muuttaa, mutta siihen miten se ilmenee, eli käyttäytymiseen, voi vaikuttaa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto