Hyppää pääsisältöön

Kellokosken prinsessasta kirja ja elokuva

Kellokosken psykiatrisessa sairaalassa asui 50 vuoden ajan potilas, joka tunnettiin Prinsessana. Kuninkaallisena esiintyneen skitsofreenikon elämästä ilmestyi vuonna 2010 sekä kirja että elokuva.

Kellokosken sairaalassa Tuusulassa asui 50 vuoden ajan potilas Anna Lappalainen, joka väitti olevansa prinsessa. Hän puhutteli myös monia sairaalan työntekijöitä ja muita potilaita erilaisilla kuninkaallisilla titteleillä.

Esimerkiksi mielenterveyshoitaja Ilkka Raitasuota hän kutsui Irlannin prinssi Henrikiksi. Raitasuo on kirjoittanut 1970- ja 1980-lukujen taitteeseen sijoittuvista sairaalamuistoistaan Terhi Siltalan kanssa kirjan Kellokosken prinsessa.

— Prinsessa oli jo 81-vuotias, kun tutustuin häneen. Hän kulki lähes päivittäin sairaalan puiston hiekkakäytävällä yllään koruja ja värikkäitä vaatteita. Hän jutteli kenen tahansa kanssa ja laulaa luikautti päälle jonkin hyvän kupletin, Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut Raitasuo kertoo.


Ilo tarttui muihinkin

Raitasuon mukaan Kellokosken prinsessan tunnettuutta kuvaa hyvin se, että vuosien varrella monet ihmiset ovat tulleet kertomaan, kuinka heidän psyykkisesti sairaat sukulaisensa ovat tavanneet prinsessan sairaalassa ja vaikuttuneet tämän elämänilosta.

— Anna Lappalainen eli 55 vuotta mielisairaaloissa. Skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Uskon, että hän kehitti selviämisstrategiansa niin, että hänestä kehittyi tämä prinsessa.

— Ehkä ympäristönkin ihmisistä on helpottavaa, että joku uskaltaa olla myönteisellä tavalla röyhkeä, pohtii Katja Küttner, joka esittää Lappalaista pian ensi-iltansa saavassa elokuvassa Prinsessa.

Kylällä tunnettu väriläiskä

Prinsessa viihdytti Kellokosken yhteisöä muun muassa lauluillaan ja hierontapalveluilla. Entisen hoitajan Ilkka Raitasuon mukaan kyläläiset suhtautuivat potilaisiin luontevasti.

— Kyläyhteisö oli kulkuyhteyksien puolesta varsin suljettu. Suuri osa kyläläisistä oli tekemisissä sairaalan kanssa esimerkiksi töiden kautta. Monilla oli myös sairaalan potilaita lastenhoitajina.

Näyttelijä Katja Küttner kertoi Aamu-tv:ssä, että roolia tehdessään hän ajatteli potilas Lappalaisen kuninkaallisuuden olevan kahtalaista.

— On helppo uskoa niin, että välillä hän uskoi aidosti olevansa prinsessa ja välillä vain käytti tällaista roolia hyväkseen saadakseen jotain.

Raitasuon mukaan Lappalaisen usko siniverisyyteensä oli vahva varsinkin silloin, kun hän oli oikein sairas.

— Harhoja riitti. Vielä vanhoilla päivilläänkin hän osoitteli tv:stä tuttuja kuninkaallisiaan.

Iän myötä Kellokosken prinsessan oma kuninkaallisuus karisi. Hän eli 92-vuotiaaksi ja kuoli vuonna 1988. Hänelle on pystytetty muistomerkki Kellokosken sairaalaan.

— Kahdelta eri taholta olen kuullut seuraavaa. Viikkoa ennen kuolemaansa hän oli sanonut, että en minä mikään prinsessa ole. Mä olen Lappalaisen Anna.

Teksti: Yle Uutiset

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto