Hyppää pääsisältöön

Pari kolme asiaa Elina Salosta

"Useimmiten mua harmittaa se, kun aikuiset ei muista kummosia ne oli lapsina", miettii näyttelijä Elina Salo näköisessään henkilökuvassa. 1950-luvun puolivälistä alkaen vahvoista roolitöistään tunnettu Salo oli onnistunut säilyttämään tuon taajuuden. Vuonna 1998 hän eli elämäänsä Pariisissa, Sipoossa ja Helsingissä onnellisena, vihaisena ja optimistisena.

Edeltävät vuosikymmenet Elina Salo oli asunut Pariisissa. Siellä hänellä oli hyvät mahdollisuudet seurata erästä intohimojensa kohdetta: politiikkaa. Etenkin ympäristöasiat olivat olleet hänen sydäntään lähellä jo pitkään.

Hän kertoi ilahtuneena huomanneensa, että ikivanhat ideat demokratiasta ja solidaarisuudesta olivat kokeneet uuden tulemisen. Päättäjiltä hän toivoi kauaskatseisuutta. "Mä toivon, että seuraava sukupolvi ja sitä seuraava sukupolvi ajattelee pidemmällä tähtäimellä kuin tää sodanjälkeinen sukupolvi, joka pystyy ajattelemaan vaan kaks vuotta eteenpäin. Mä odotan paljon niiltä päättäjiltä, joilla on pidempi perspektiivi."

Monelle Salo on tuttu Pikku Myyn roolista. Jotakin hyvin pikkumyymäistä on myös Salon omassa elämänohjeessa: "Tärkein elementti ihmisessä on, että ei tottele, aina, eikä vaikene, vaan kehittää itsessään epäilyä ja vastarintaa siihen, että asia voi olla just päinvastoin."

Marjaana Mykkäsen ohjaaman henkilökuvan kokonaiskesto on 46 minuuttia sisältäen mm. elokuvaotteita. Tekijänoikeussyistä emme voi esittää ohjelmaa kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa.

Tärkein elementti ihmisessä on, että ei tottele, aina, eikä vaikene, vaan kehittää itsessään epäilyä ja vastarintaa siihen, että asia voi olla just päinvastoin.― Elina Salo (1998)
Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto