Hyppää pääsisältöön

U2 Ruisrockissa 1982

Irlantilaisen U2-yhtyeen ensimmäinen keikka Suomessa oli 7.8.1982 Turun Ruisrockissa. Bändi oli julkaissut vasta kaksi albumia ja matkalla maineeseen ennen kaikkea vauhdikkaiden konserttiesiintymistensä ansiosta. Tuolloin 22-vuotias Bono, 21-vuotispäiviään Suomessa viettänyt The Edge ja 20-vuotias rumpali Larry Mullen Jr. antoivat haastattelun Rockradiolle.

Aivan aluksi Bono kertoi huomanneensa suomalaisten juovan yhtä paljon kuin irlantilaiset, mutta sillä erolla, että suomalaiset kääntyvät silloin sisäänpäin, kun taas irlantilaiset haluavat juoda ja olla yhdessä muiden kanssa.

Bono korosti U2:n pyrkivän kommunikoimaan, toisin kuin Lontoon yhtyeet, jotka kääntävät selkänsä yleisölle. Häntä ärsyttivät ELO:n kaltaiset tähtibändit sekä myös vuonna 1976 syntyneet uuden aallon yhtyeet, jotka olivat myös jo muuttuneet elitistisiksi. Bono sanoi haluavansa aina antaa keikalla kaikkensa, sillä yleisö ei kaipaa showmiestä, joka vie rahat.

Edellisenä vuonna ilmestyneen October-levyn jälkeen aikoihin yhtyeen jatko oli vielä epävarmaa, sillä laulaja Bono ja kitaristi The Edge hengailivat uskonnollisessa yhteisössä ja harkitsivat rock-uran lopettamista. Musiikinteko vei kuitenkin voiton. Myös haastattelussa Bono puhui uskonnosta, joka oli October-levyn kantava teema. Hän teki kuitenkin eron Jumalan ja ihmisten tekemän uskonnon välillä.

Haastattelussa nousi esille myös viha ja sota. Larry ja Bono korostivat, että heillä ei ole poliittisia näkemyksiä. He näkivät, että esimerkiksi Pohjois-Irlannin tilanteeseen tai sosiaalisiin ongelmiin ei ole poliittista ratkaisua, vaan on kyse sydämen asiasta. Väkivallan kierre on vakava ongelma. Bonon mukaan U2:n musiikki taistelee vihaa vastaan ja kehottaa iloitsemaan.

U2 olikin jo Ruisrockin aikoihin jo aloittanut seuraavan sodanvastaisen War-levyn työstämisen, johon se pääsi keskittymään täydellä teholla Turussa soitetun kesän viimeisen konsertin jälkeen.

Laulaja Bono sanoi, että lauluteksteissään hän ei kerro miten pitäisi elää vaan miten itse elää. The Edgen mielestä monet ihmiset tyytyvät vain olemaan olemassa. Me puhumme siitä, että ihmiset ottaisivat kaiken irti itsestään ja ympäristöstään eivätkä luovuttaisi.

Teksti: Jorma Kivistö

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto