Heidi Sommar
Yle
Suomen kielestä löytyy tuhansia kirosanavariaatioita ja kiroilu on monilla osa jokapäiväistä puhetta. Kirosanoja pidetään usein säädyttöminä, mutta niillä on myös suurta ilmaisuvoimaa. Miksi tyly kieli on niin toimivaa ja mitä se kertoo suomalaisten mielenmaisemasta?
Kirosanat ilmaisevat kielteistä tunnetta ja rikkovat kulttuurisia tabuja. Kirosanojen aiheissa vilahtelevat uskonto, seksi ja eritteet.
Useimmat suomen kielessä käytetyt kirosanat eivät alun perin olleet kirosanoja vaan ovat muuttuneet sellaisiksi vähitellen. Suomenkielessä on alle kymmenen peruskirosanaa, mutta variaatioita on yli 3000.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan Suomen kielessä kirosanoille on kehittynyt perinteisen sadattelun lisäksi monia muitakin tehtäviä:
"Kirosanoja käytetään esimerkiksi vahvistussanoina (Helvetin hyvä! Älä helvetissä!), sävypartikkeleina (Oli siellä vittu ikävää) ja lauseen alkuun tai loppuun liittyvinä lisäyksinä (Saatana mä unohdin sen kokonaan! No kerro jo jumalauta!). Niitä käytetään myös erityisessä, tutkija Lari Kotilaisen aggressiiviksi kutsumassa, kieltosanattomassa, mutta merkitykseltään kielteisessä ilmaustyypissä (Vittu tästä jutusta kukaan tykkää)."
Voimalassa keskusteltiin kielenkäytöstä viiden erilaisen vieraan voimin. Lari Kotilainen on tehnyt väitöskirjan "Kiellon lumo" ja tutkinut aggressiivia. Sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemen sarjakuvahahmo Kiroileva siili on ollut myyntimenestys. Vittuilun Suomen mestari 2008 Ninni Saajola huomasi jo peruskoulussa sanojensa voiman. TV1:n ohjelmapäällikkö ja käsikirjoittaja Harri Virtanen kirjoitti kohutun sarjan Kymenlaakson laulu, jossa kirosanojen runsaus hätkähdytti monia katsojia. Suomen kielen lehtori Leena Kytömäki on pohtinut kielen muutosta ja sitä, mistä kiroilussa on kyse.
Teksti: Heidi Sommar
Katso myös
- Blogi: Sain mukin, perkele! (blogit.yle.fi)
- Voimalan sivut (ohjelmat.yle.fi)
- Kuka keksi kirosanat? (igs.kirjastot.fi)
- Kirosanojen kielioppia (kotus.fi)
