Hyppää pääsisältöön

Assembly – demojuhlasta tietokonekulttuurin suurtapahtumaksi

Assembly-tapahtumat keräävät Helsinkiin tuhansia tietokonedemoista ja -peleistä kiinnostuneita nuoria ympäri maailmaa. Vuodesta 1992 järjestetty Assembly on säilyttänyt asemansa tunnetuimpana ja yhtenä maailman suurimmista tietokoneohjelmoinnin, pelaamisen ja mediataiteen harrastajien kilpailutapahtumista eli demopartyista. Alkuvuosina uutisjutuissa vielä hymyiltiin yötä päivää pelaaville "mikroniiloille". Pelialan noustessa raportointikin on muuttunut. Assemblyssa järjestetyissä kilpailuissa on saanut alkunsa moni menestynyt suomalainen peliyhtiö.

Ensimmäinen Assembly järjestettiin pienen harrastajaporukan voimin Kasavuoren koulukeskuksessa Kauniaisissa ja siihen osallistui noin 700 ihmistä. Tapahtuma kasvatti nopeasti suosiotaan ja laajeni isommille areenoille. Vuoden 1993 Assembly järjestettiin vielä Nikkarin yläasteella Keravalla, mutta vuoden 1994 tapahtuman näyttämönä oli jo Helsingin jäähalli ja kävijämäärä parin tuhannen tietämillä.

Mikroniilojen tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, ilmoittautumistiskiä ei ole ja tieto tapahtumasta on kulkeutunut maailmalle sähköisiä tietoverkkoja pitkin.― Selostusta Ylen uutislähetyksessä 1994

Assemblyn alkuvuosina uutisjutuissa hämmästeltiin yötä päivää pelaavia "mikroniiloja". Näillä auringonvalon viikonlopun ajaksi hylkäävillä nuorilla oli matkassaan uskolliset tietokoneensa, makuupussinsa ja himo demoihin.

Mikko Lehtonen ja Tatu Petersen-Jensen paljastavat Summerin haastattelussa kesällä 2001 mitä Assembly-kokoontumisessa todella tapahtuu ja minkälaisia ihmisiä siellä käy. Pojat kertovat myös animaatioiden ja demojen tekemisestä.

Kaukaisimmat vieraat saapuvat Assemblyyn USA:sta, Etelä-Afrikasta, Japanista ja Australiasta saakka. Mikä saa 16-vuotiaan Joukon Oulunkylästä ja kohta kaksikymppisen Sannan Kyröskoskelta osallistumaan tähän neljän päivän ympärivuorokautiseen "nörttien maratoniin" vuonna 2005? Kotioloissa Jouko purki tietokoneangstiaan voimalliseen voimistelutreenaukseen. Mutta Assemblyssä kova pohjakuntokaan ei enää auttanut, vaan Jouko repesi täysin, eikä jaksanut valvoa enää minuuttiakaan.

Assembly alkoi tarpeesta tavata tietokonealasta kiinnostuneista ihmisiä ja vertailla tekijöiden taitoja ohjelmoinnin saralla. "Kun kerran kokoonnutaan yhteen, pitäähän sitä myös kilpailla ja katsoa kuka on se kovin kaveri", kertoo tapahtuman toinen pääjärjestäjä Jussi Laakkonen haastattelussa vuodelta 2008. Demo-kilpailu oli edelleen se osa-alue festivaaleista, joka sai ihmiset paikalle.

Demojen rinnalle ja yhä suurempaan rooliin tapahtumassa on noussut pelaaminen. Assemblyssa järjestetyissä kilpailuissa on saanut alkunsa myös moni suomalainen peliyhtiö, kuten Remedy, Bugbear ja Rovio.

Vuodesta 2007 lähtien Assembly on järjestetty kaksi kertaa vuodessa, joista pelipainotteisempi Assembly Winter alkuvuodesta, ja Assembly Summer kesäisin. Tapahtumia on voinut seurata myös televisiosta ja Yleisradio on mm. esittänyt suorana Assemblyssa järjestettyjä kilpapeliturnauksia.

Uutisjutussa vuoden 2014 Assembly Summer -tapahtumasta kerrotaan painopisteinä olevan elektroninen urheilu sekä pelikehitys- ja tietokonetaidekilpailut. Pääjärjestäjä Pekka Aakko kiittelee pelien kehityksessä näkyvää suuntausta panostaa yhä enemmän visuaaliseen ja taiteelliseen ilmaisuun.

Tietolaatikko

Tietokonedemo on tietokoneohjelmana toteutettu reaaliaikainen kuvaa ja ääntä sisältävä esitys, joka esittelee tekijöidensä taitoja etenkin ohjelmoinnin sekä tietokonemusiikin ja -grafiikan alueilla. Esityksistä pyritään etenkin nykyään tekemään esteettisesti miellyttäviä musiikkivideoiden kaltaisia kokonaisuuksia. Demojen luontiin keskittyvästä alakulttuurista käytetään nimitystä demoskene.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.