Hyppää pääsisältöön

Vanha ja Uusi Valamo

Elävän arkiston otteissa kurkistetaan Valamon luostarin elämään vuosina 1940, 1966, 1977 ja 1984.

Laatokan Valamon ortodoksimunkit joutuivat siirtymään sodan jaloista evakkoon keväällä 1940. Uusi paikka löytyi Heinäveden Papinniemestä ja nimettiin Uudeksi Valamoksi.

Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen luostarin toiminta vilkastui 1970-luvun alussa. Rakennettiin uusi kirkko ja avoimuutta korostava luostari alkoi aktiivisesti etsiä uusia elinkeinoja.

1980-luvulla Uusi Valamo sai jo huomattavan osan toimeentulostaan matkailusta. Tulevaisuus kuitenkin mietitytti luostarin taloudenhoitajaa Isä Ambrosiusta.

Meillä on etsimistä ja taistelua suhteessa tulevaisuuteen, ja varmasti teemme täällä paljon virheitä, mutta pyrkimyksenä on rakentaa vanhan luostariperinteen pohjalle. Valamo on kansallinen instituutio, yksi Suomen vanhimpia laitoksia― Isä Ambrosius

Elokuussa 2010 uutisoitiin, että ortodoksisessa Valamon munkkiluostarissa aloitetaan luostarin 700-vuotisen historian ensimmäiset yt-neuvottelut.

Savon Sanomien mukaan luostarin taloudelliset vaikeudet johtuvat isoista investoinneista ja hiljaisista talvista.

Teksti: YLE Uutiset ja Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto