Hyppää pääsisältöön

Keskikaljaa vaadittiin R-kioskeihin ja takaisin Alkoon

Vuonna 1980 Mato Valtonen luovutti kansanedustajille adressin, jossa vaadittiin keskiolutta R-kioskeihin. Vaatimuksen toteutumista pidettiin vain kuvitelmana.

"Lähes 300 kansalaista tuntee syvää huolestuneisuutta maassamme harjoitetusta alkoholipolitiikasta", Markku Juhani "Mato" Valtonen kansalaisadressista eduskunnan edustajille luovutustilaisuudessa. Keskiolut R-kioskeihin -kansanliike vaati loppuvuodesta 1980 oluen myynnin sallimista kioskeissa.

Perusteina vaatimukselle adressissa todetaan täysi-ikäisten holhous ja oluen niukan saatavuuden yhteys alkoholin väärinkäyttöön.

Ravintolakulttuuria pidettiin turhan kurinalaisena. Olutlasillinen piti nauttia paikallaan istuen ja äänekäs ilonpito johti ravintolasta poistamiseen.

Läpi meni, loppujen lopuksi

Vuodesta 1975 eteenpäin muun alkoholin kulutus oli noussut 48 prosenttia, keskioluen vain 2,2 prosenttia. Syynä alkoholin käytön kasvuun olivat maaseudulle perustetut Alkot ja ravintolat. Kansan alkoholisoitumisesta syytettiin keskiolutta, koska se oli uusi ja ihmeellinen asia.

Keskiolut R-kioskeihin -kampanjan takana oli musiikki- ja mielipidelehti Uusi Laulu. Mukana oli myös pilalehti Pahkasika. Kampanja tehtiin huumorimielessä. Tuohon aikaan ajatusta keskioluen saamista kioskeista pidettiin mahdottomana.

Adressin vastaanottajat, SKDL:n ja kokoomuksen edustajat eivät kyseisenä päivänä kovin myöntyväisiltä vaikuttaneet. Kokoomuksen edustaja yhdisti nuorten vaatimuksen yleiseen rajoitusten vastustamiseen.

Uusi alkoholilaki vuonna 1994 kuitenkin jo salli keskioluen myynnin kioskeissa, joille myönnettiin vähittäismyyntilupa.

Keskiolut takaisin Alkoon

Ennen Uuden Laulun tempausta järjestettiin syyskuussa 1980 saarnaaja Niilo Yli-Vainion johdolla mielenosoitus, jossa vaadittiin oluen myynnin keskittämistä takaisin Alkoon.

Senaatintorilta eduskuntatalolle kulkevaan keskiolutmarssiin osallistui tuhansia alkoholin lisääntyvästä kulutuksesta huolestuneita.

Tietolaatikko

Vuoden 1969 alussa Suomessa voimaan astunut laki keskioluesta antoi oikeuden myydä alle 4,7 painoprosenttia alkoholia sisältävää keskiolutta elintarvikeliikkeissä.

Myös Alkon myymälöiden perustaminen tuli mahdolliseksi maaseudulle. Suomeen perustettiin anniskelun vapauduttua nopeasti yli 3 000 keskiolutbaaria, joista runsas kolmasosa sijaitsi maaseudulla.

Joinakin aikoina alkoholiostoja on säädelty viinakortin tai kuukausittaisten enimmäisostojen avulla. Ravintolaan pääsyn edellytyksenä on ollut asiallinen pukeutuminen, ja liiallista juomista on yritetty estää sallimalla alkoholin tarjoilu vain ruokailijoille.

Alkoholilaki 8.12.1994/1143/14§: Alkoholijuoman vähittäismyyntilupa voidaan myöntää sille, jolla harkitaan olevan tähän toimintaan tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus.

Vuonna 1981 Sleepy Sleepers levytti kappaleen Kaljaa kioskeihin. Mato Valtonen on bändin perustajajäsen.

Syksyllä 2009 kustantamo Johnny Kniga julkaisi uusintapainoksena Pahkasian albumeita. Tämän kunniaksi painatettiin t-paitoja teksillä: Keskiolut pois R-kioskeista!

Teksti: Hanna Lintula

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.