Hyppää pääsisältöön

Aseistakieltäytyjä 1980-luvulla

Aseistakieltäytyjä Juha Olavinen istui tuomiotaan Keravan nuorisovankilassa 1981. Olavinen ei halunnut osallistua armeijan sijaan myöskään siviilipalvelukseen.

Tietolaatikko

Vuodesta 1891 toimineessa Keravan vankilassa on 95 suljettua vankipaikkaa ja 74 avovankipaikkaa.
Nuoriso-osasto rakennettiin 1965.
Keravan vankilaan sijoitetaan pääasiassa nuoria, ulkomaalaisia ja lyhyttuomioisia vankeja Etelä-Suomen läänistä.
Sekä armeijasta, että siviilipalveluksesta kieltäytyjää sanotaan totaalikieltäytyjäksi.
Totaalikieltäytymisestä määrätään aina ehdotonta vankeutta. Vankeusaika on puolet siviilipalvelusajasta, eli 181 vuorokautta. Tuomiot pannaan useimmiten täytäntöön avovankiloissa.
Totaalikieltäytyjiä on vuosittain muutamia kymmeniä.

Juha Olavisen mielestä yhteiskunnalla on väkivaltainen tapa torjua toisinajattelijoita.

Olavisen maailmankatsomuksen mukaan armeija ei ole järkevä tapa palvella yhteiskuntaa. Isänmaallisuus ja suomalaisuuskin ovat miehelle ajatuksina etäisiä. "Rangaistuslaitokseen" jouduttuaan Olavinen aloitti kolme viikkoa kestäneen syömälakon.

Jutussa Olavinen kertoo päätöksestään ja vakaumuksestaan. Samalla nähdään nuorisovankilan arkipäiväinen tapahtuma, työhönlähtö.

Teksti: Hanna Lintula

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto