Hyppää pääsisältöön

Slow food - hidasta nautiskelua

Pikaruokaa vastustava Slow food -toiminta alkoi Italiassa vuonna 1986. Slow-liike on siitä lähtien levittäytynyt ympäri maailman, ja hidas toimintamalli tullut osaksi kokonaisten kaupunkien elämää.

Slow food, eli hidas ruoka, tarkoittaa rauhallisesti valmistettua ja nautittua ruokaa. Ruuan valmistuksessa otetaan huomioon perinteet, puhtaat ja lähellä tuotetut raaka-aineet sekä hidas nautiskelu.

Ajatus järjestäytyneestä toiminnasta hitaan ruuan puolesta syntyi, kun hampurilaisketjut ilmestyivät Italian katukuvaan. Aate on levinnyt ympäri maailman.

Slow food -seuran jäsenet, suomalaisittain slovarit, järjestävät yhteisiä ruokailuhetkiä. Turkulaisen slow food -seurueen tapaamiseen tutustutaan ajankohtaisohjelma Priiman jutussa vuodelta 2007. Illan kulkuun kuuluu viinien maistelua, ruuasta nautiskelua ja viiniluento.

Hidas kaupunki

Slow-liike on levinnyt myös monille muille elämän aloille. Hidasta ja luonnonmukaista elämäntapaa edustavat muun muassa Slow Travel, Slow Shopping, Slow Life ja Slow City.

Suomen ensimmäisen Slow cityn, eli hitaan kaupungin, titteliä havitteli Raasepori vuonna 2009. Hitaassa kaupungissa panostetaan paikallisuuteen, kevyenliikenteenväyliin, luontoon ja rauhalliseen elämäntahtiin.

Tietolaatikko

Slow Food Finland ry. perustettiin vuonna 1993 Tuusulassa
Suomalaisia slow food -seuroja on Ekenäsissä, Hangossa, Jyväskylässä, Lumijoella, Turussa, Uudessakaupungissa ja Vaajasalmella.
Vuonna 1986 toimintansa Italiassa aloittaneella Slow food -järjestöllä on 100 000 jäsentä 132 maasta.
Slow city -liike, ja sen pohjalta luotu järjestö Cittaslow, alkoi Italiassa vuonna 1999.
Cittaslown virallisella jäsenlistalla ei ole yhtään suomalaista kaupunkia. Jäsenmaita on 20, pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska.

Teksti: Hanna Lintula

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto