Hyppää pääsisältöön

Sanontoja säästä

"Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta." Säätä käsitteleviä ja ennustavia sanontaja löytyy Suomesta kattava kirjo.

Säätä on läpi historian yritetty ennustaa mitä erilaisimmista asioista. Ennusteista on syntynyt sanontoja, ja osa näistä vanhan kansan viisauksista elää ihmisten puheissa edelleen.

Ihmisen selviytyminen on usein ollut riippuvaista säästä, se on vaikuttanut asumiseen ja suojautumistarpeeseen ja määrittänyt satovuoden onnistumisen. Moni sääsanonta liittyykin maanviljelyyn.

Satovuoden onnistumista ennustettiin yleensä luonnonilmiöistä. "Mitä elokuu ei keitä, sitä syyskuu ei paista." Viljan tuli siis olla kypsää elonkorjuun aikaan syyskuun alussa, tai se ei kypsyisi ollenkaan. Sanonnat jotka ovat liittyneet tiettyihin päivämääriin on muistettu usein nimipäivien avulla kuten "Jaakko heittää kylmän kiven" (25.7.).

Sään ennustamisesta kertovassa ohjelmassa vuodelta 1963 esitettiin aluksi muutamia säähän liittyviä uskomuksia ja loruja. Sääsanontoja on Suomessa useita satoja, joskin enää vain muutamia on käytössä arkikielessä.

Teksti: Heidi Sommar

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto