Hyppää pääsisältöön

Metsäradion hongat alkoivat humista Suomen jälleenrakennuksen kannustukseksi

Metsäradio perustettiin jatkosodan jälkeen, ja on kuulunut radioaalloilla vuodesta 1945 alkaen. Tunnussävel "Vielä niitä honkia humisee..." ja toivotus "hyvää iltaa metsien miehet" ovat radiohistorian klassikkoja. Ohjelman katsotaan virallisesti alkaneen tammikuussa 1946.

Sotien jälkeen valtion metsäkomitea pyrki tehostamaan metsien hyötykäyttöä houkuttelemalla työväkeä myös radiopropagandalla. Tunnuksena oli ”puulla parempiin päiviin”.

Yleisradion uusi pääjohtaja Hella Wuolijoki sai tästä idean erityisen Metsäradion perustamisesta. Ohjelmaa lähetettiin aluksi peräti kolmasti viikossa.

Metsäradiota valvoi radion, ammattiliittojen ja valtiovallan edustajista muodostettu komitea. Lähetyksissä soitettin iskelmiä, haastateltiin metsureita ja vastattiin kuulijoiden kysymyksiin.

Koska ohjelmassa käsiteltiin myös tukkijätkien työoloja ja palkkoja, se sai poliittisiakin sävyjä. Metsäradiota tekivät aluksi Pekka Tiilikainen ja metsänhoitaja Veikko "Metsä-Kalle" Lyytikäinen, mutta pian joukkoa täydennettiin vasemmistotoimittaja Lauri Kantolalla.

Metsäradion menestyksen innoittamana Yleisradio aloitti myös muita erikoisohjelmia, mm. Työmiehen tunnin ja Maamiehen tunnin.

Metsäradion 30-vuotisjuhlalähetyksessä vuonna 1975 Pekka Tiilikainen muistelee mottimestaruuskilpailuja ja visiittejä tukkikämpille.

Ohjelmassa tutustutaan myös metsäkämppien nykypäivään. Sonkajärveläinen metsuri Taavetti Huttunen ja Timo Katainen vertailevat 70-luvun kämppäelämää entisiin aikoihin. Ohjelmaa on hieman lyhennetty.

30-vuotisjuhlaohjelmassa kuultavat kappaleet

Vielä niitä honkia humisee. Säv. Oskar Merikanto, san. Teuvo Pakkala. Levytetty 1930.
Justeeri: Rovaniemen markkinoilla. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Levytetty 1951.
Justeeri: Kaksi vanhaa tukkijätkää. Säv. Kari Aava, san. Reino Helismaa. Levytetty 1951.
Georg Malmstén: Kaunis valhe. Säv. Georg Malmstén, san. Reino Ranta. Levytetty 1940.
Kipparikvartetti: Kaunis Veera. Säv. Matti Jurva, sov. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen. Levytetty 1955.
Matti Louhivuori: Supurus kukkii. Säv. Kullervo, sov. Toivo Kärki, san. Asser Tervasmäki. Levytetty 1954.

Nuutinpäivänä 2016 kuultiin Metsäradion 70-vuotisjuhlalähetys. Honkien lisäksi humisee historian havina. Olli Ihamäen ja Juha Blombergin toimittamassa juhlalähetyksessä vieraina olivat pääministeri Juha Sipilä, Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja viihdetaiteilija Eki Jantunen.

Metsäradio perustettiin heti sotien jälkeen todelliseen tarpeeseen. Kansanhuoltoministeriö toivoi ohjelmaa jälleenrakennusta tukemaan. Sodanjälkeisinä huippuvuosina Suomen metsissä työskenteli 300 000 jätkää ja heille tarvittiin informaatiokanava. Vuosikymmenten myötä ohjelma ja metsätyö on kehittynyt. Puun hyötykäytön lisäksi 2010-luvun Metsäradiossa myös retkeillään ja nautitaan luonnosta vanhoja perinteitä unohtamatta.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto