Hyppää pääsisältöön

Naiset ja raha

Monet naiset säästävät pahan päivän varalle ja pankkitilille, kun oikeasti kannattaisi säästää hyvän päivän varalle ja laittaa rahat viisaasti poikimaan -kuten miehet usein tekevät.

Kun yhteiskuntatieteiden tohtori Leila Simonen kertoi kirjoittavansa kirjan naisista ja rahasta hänelle naureskeltiin, että tulossa on varmaan hyvin ohut kirja. Rahasta kirjoittaminen sukupuolinäkökulmasta on Suomessa vielä melko uutta. Rahaan suhtautumisessa on kuitenkin sukupuolisia eroja. Miehillä se usein liittyy kilpailuun ja pätemiseen, kun taas naisille se on laajempi osa arjen kokonaisuutta johon liittyy tunteita, yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa.

Ryhdyttyään viisikymppisenä yrittäjäksi Simonen kiinnostui enemmän rahan käytöstä ja perehtyi sijoittamiseen. Aiemmin hän oli käyttänyt käteen jäävän rahan satunnaisten kulutusimpulssiensa ohjaamana, mutta nyt hän sijoitti ylimääräisen varannon eläkevakuutuksiin, pörssiosakkeisiin ja asuntoon. Hän opetteli käytännössä kuinka ostetaan rahastoja, miten käydään osakekauppaa ja miten mennään pörssiin netissä.

"Elämäntaito ja itsetuntemus, oman talouden hoito ja vaurastuminen ovat aiheita, joita ei koulussa opeteta. Nuoret saavat suomalaisesta koululaitoksesta huipputiedot, mutta he jäävät pitkälti vaille arkielämän perustaitoja. Alle puolet teineistä tietää, mitä tarkoittaa korko", toteaa Simonen nettisivuillaan.

Simosen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomessa nopeimmin vaurastuva ryhmä on naiset. Suurten ikäluokkien vanhentuessa on Suomessa edessä historiallinen varainsiirto. Miesten kuollessa yleensä naisia aiemmin, tulee Suomessa olemaan paljon rikkaita leskiä. Naisten olisi Simosen mielestä korkea aika opetella ottamaan raha-asiat haltuunsa ja mm. sijoittamaan.

Naisista ja sijoittamisesta puhuvat myös Aamu-tv:n vieraina olleet "Mitä jokaisen kotiäidin, ja muidenkin naisten, tulee tietää sijoittamisesta" - kirjan tekijät Ninni Myllyoja ja Emilia Kullas. He haluavat rohkaista naisia hallitsemaan raha-asioitaan ja sijoittamaan.

Naiset sijoittavat edelleen vähemmän kuin miehet ja esim. suomalaiset naiset sijoittavat vähemmän kuin ruotsalaiset. Suorat osakesijoitukset ovat yleensä tehokkain tapa, mutta myös riskialtis. Sijoittaminen ei vaadi rikkauksia, talousasiantuntijaa, eikä jatkuvaa pörssikurssien vahtimista. Tärkeintä on ymmärtää mikä sijoitustapa sopii mihinkin elämäntilanteeseen ja aloittaa voi pienellä summalla.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.