Hyppää pääsisältöön

Naiset ja raha

Monet naiset säästävät pahan päivän varalle ja pankkitilille, kun oikeasti kannattaisi säästää hyvän päivän varalle ja laittaa rahat viisaasti poikimaan -kuten miehet usein tekevät.

Kun yhteiskuntatieteiden tohtori Leila Simonen kertoi kirjoittavansa kirjan naisista ja rahasta hänelle naureskeltiin, että tulossa on varmaan hyvin ohut kirja. Rahasta kirjoittaminen sukupuolinäkökulmasta on Suomessa vielä melko uutta. Rahaan suhtautumisessa on kuitenkin sukupuolisia eroja. Miehillä se usein liittyy kilpailuun ja pätemiseen, kun taas naisille se on laajempi osa arjen kokonaisuutta johon liittyy tunteita, yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa.

Ryhdyttyään viisikymppisenä yrittäjäksi Simonen kiinnostui enemmän rahan käytöstä ja perehtyi sijoittamiseen. Aiemmin hän oli käyttänyt käteen jäävän rahan satunnaisten kulutusimpulssiensa ohjaamana, mutta nyt hän sijoitti ylimääräisen varannon eläkevakuutuksiin, pörssiosakkeisiin ja asuntoon. Hän opetteli käytännössä kuinka ostetaan rahastoja, miten käydään osakekauppaa ja miten mennään pörssiin netissä.

"Elämäntaito ja itsetuntemus, oman talouden hoito ja vaurastuminen ovat aiheita, joita ei koulussa opeteta. Nuoret saavat suomalaisesta koululaitoksesta huipputiedot, mutta he jäävät pitkälti vaille arkielämän perustaitoja. Alle puolet teineistä tietää, mitä tarkoittaa korko", toteaa Simonen nettisivuillaan.

Simosen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomessa nopeimmin vaurastuva ryhmä on naiset. Suurten ikäluokkien vanhentuessa on Suomessa edessä historiallinen varainsiirto. Miesten kuollessa yleensä naisia aiemmin, tulee Suomessa olemaan paljon rikkaita leskiä. Naisten olisi Simosen mielestä korkea aika opetella ottamaan raha-asiat haltuunsa ja mm. sijoittamaan.

Naisista ja sijoittamisesta puhuvat myös Aamu-tv:n vieraina olleet "Mitä jokaisen kotiäidin, ja muidenkin naisten, tulee tietää sijoittamisesta" - kirjan tekijät Ninni Myllyoja ja Emilia Kullas. He haluavat rohkaista naisia hallitsemaan raha-asioitaan ja sijoittamaan.

Naiset sijoittavat edelleen vähemmän kuin miehet ja esim. suomalaiset naiset sijoittavat vähemmän kuin ruotsalaiset. Suorat osakesijoitukset ovat yleensä tehokkain tapa, mutta myös riskialtis. Sijoittaminen ei vaadi rikkauksia, talousasiantuntijaa, eikä jatkuvaa pörssikurssien vahtimista. Tärkeintä on ymmärtää mikä sijoitustapa sopii mihinkin elämäntilanteeseen ja aloittaa voi pienellä summalla.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto