
Kun metsä saa kehittyä rauhassa, sen kasvillisuudessa voi havaita kerroksellisuuden puiden latvuksista metsän pohjalle. Siellä voi myös kohdata ylvään sarvipään, hirven.
Miltä on metsän kerroksellisuus?
Puut muodostavat ylimmän kerroksen ja monipuolisessa metsässä on runsaasti eri puulajeja. Puukerroksen alapuolella on pensaskerros, joka on rehevin lehtomaisissa metsissä. Pensaskerros alkaa noin metrin korkeudelta ja voi ulottua useidenkin metrien korkeuteen. Tiheä pensaskerros on tärkeä monille lintulajeille. Pensaskerroksen alla on kenttäkerros. Siihen kuuluu suuri määrä erilaisia kasvilajeja.
Lähes kaikki matalat kasvit, kuten heinät ja varvut luovat kenttäkerroksen. Tuoreella kankaalla kenttäkerrokselle tyypillisiä lajeja ovat mustikka, metsätähti ja riidenlieko, kuivalla kankaalla puolukka, metsälauha ja maitikat. Lehdoissa kenttäkerros on runsainta. Kenttäkerroksen alla on pohjakerros, jonka muodostavat sammalet ja jäkälät. Alimpana on maaperä, joka luo olosuhteet kasvulle. Joissakin ympäristöissä, esimerkiksi ihmisen luomissa talousmetsissä kerroksellisuutta on vaikea havaita. Pensaskerros on niistä hävitetty.
Etelä-Suomessa harvinaisia suuria kelopuita löytyy vielä Siikanevan soidensuojenalueella Ruovedellä. Toimittaja Risto Salovaara matkasi tutkailemaan ikivanhaa metsikköä.
Siikanevan soidensuojenalue Ruovedellä
Perustuu ohjelmaan: Ekolokero