Hyppää pääsisältöön

Seksiä myytävänä

Kenestä tulee ilotyttö? Pitäisikö bordellit sallia? Millaista on sutenöörinä? Näitä kysyttin prostituutiota käsittelevässä ohjelmassa vuonna 1968. Seksikauppaa on ollut Suomessa jo vuosisatoja ja se on aina heijastellut yhteiskunnan vaiheita ja vallitsevia arvoja.

Suomessa on harjoitettu prostituutiota todennäköisesti jo keskiajalta lähtien. Kun Helsingistä tuli pääkaupunki 1800-luvun alussa, siitä tuli samalla myös prostituution keskus. Suurin osa prostituoidusta oli tuolloin työläiskodeista ja maalaisrahvaan keskuudesta.

Useimmiten prostituoiduiksi päätyivät heikoimmin palkatuissa ammateissa toimivat naiset, huonoon seuraan ajautuneet rahattomat nuoret, sekä vanhemmat naiset, jotka olivat eronneet tai jääneet sotaleskiksi.

Sukupuolitautien ehkäisemiseksi prostituoituja tarkastettiin ja vuonna 1876 Helsinkiin perustettiin varsinainen tarkastustoimisto ja seksikaupasta tuli viranomaisten ohjaamaa toimintaa. Poliisilaitokseen perustettu siveellisyysosasto valvoi prostituutiota ja irtolaisuutta toimien yhteistyössä tarkastustoimiston kanssa.

Prostituutio kriminalisoitiin vuonna 1889. Ohjesääntöinen prostituutio lakkautettiin vasta yhdeksän vuotta myöhemmin, mutta käytännässä valvonta vain siirtyi poliisilta terveysviranomaisille ja tarkastukset terveystoimistoihin. Vuonna 1936 prostituutiosta tuli jälleen laillista.

Vuonna 1968 tehty Ilottomat tytöt -ohjelma perustuu tyttökauppiailta eli sutenööreiltä sekä prostituoiduilta ja heidän asiakkailtaan saatuihin tietoihin ja haastatteluihin. Monella prostituoidulla on lohduton tarina kerrottavanaan, johon usein kuuluu lapsuusajan ongelmia, psyykkisiä häiriöitä, alkoholismia, yksinäisyyttä ja köyhyyttä. Ohjelmassa kuullaan myös asiantuntijoita, jotka analysoivat millaiset ihmiset päätyvät prostituoiduiksi ja miksi.

Miksi ei bordellia -ohjelmassa vuodelta 1968 tutkittiin voisiko laillinen prostituutio vähentää prostituutioon liittyviä ongelmia, kuten sukupuolitauteja ja seksuaalirikoksia. "Amatöörit ja alaluokka joutuvat - usein alkoholinkäyttönsä takia - tekemisiin poliisin kanssa ja hallinnollisen vapaudenriiston kohteeksi kun taas ns "eliitti" saa olla rauhassa." Psykiatri Erkki Paavilainen kritisoi myös prostituoitujen ja irtolaisten hoitoon käytettyä työlaitoseristystä.

Suomen lainsäädännön mukaan seksipalveluiden ostaminen ja myyminen on sallittua, lukuun ottamatta järjestyslakiin sisältyvää julkisella paikalla tapahtuvan seksuaalipalvelun ostamisen ja maksullisen tarjoamisen kieltoa. Toisen prostituutiosta hyötyminen eli esim. sutenöörinä toimiminen on rikos. Vuodesta 2007 lähtien seksin ostaminen on ollut kiellettyä parituksen tai ihmiskaupan uhreilta.

Prostituutiota on Suomessa säädelty kirkko-, rikos-, sukupuolitauti- ja irtolaislaeilla. Tiede-lehden prostituutiota käsittelevässä artikkelissa (2005) todetaan, että lakeja paremmin prostituutioon näyttää auttavan seksuaalimoraalin muuttuminen ahdasmielisestä avoimempaan, yhteiskunnan vaurastuminen ja demokratisoituminen. 1990-luvulla prostituutio on jälleen lisääntynyt mm. tuloerojen kasvun myötä. Prostituutiosta on tullut myös osa maailmanlaajuista bisnestä.

Tietolaatikko

Irtolaislaki oli vuonna 1936 säädetty, vuoteen 1986 voimassa ollut laki, joka koski irtolaisten hoitoa ja valvontaa yhteiskunnassa. Irtolaisen määritelmä sisältyi lakiin. Irtolaisella tarkoitettiin esimerkiksi yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneitä työtä tekemättömiä yksilöitä, prostituoituja tai kerjäläisiä. (Wikipedia). Sosiaalihuollon kehittyessä irtolaislainsäädäntö menetti merkityksensä, ja se kumottiin vuoden 1987 alusta päihdehuoltolain säätämisen yhteydessä.

Työlaitos oli julkisoikeudellinen huoltolaitos, johon voitiin määrätä tekemään työtä huoltoapulain, lapsen elatusavun turvaamisesta annetun lain, tai irtolaislain nojalla. (Wikipedia)

Ilmajoen työlaitos, jota kutsuttiin myös naisvankilaksi, oli Ilmajoella 1937–1972 toiminut naisille tarkoitettu valtion työlaitos. Naiset lähetettiin laitokseen irtolaislain nojalla. Suuri osa heistä oli prostituoituja lähinnä etelän kaupungeista. Naiset työskentelivät maatalouden piirissä. Laitoksella oli mm. sikala ja navetta sekä runsaasti peltoja. (Wikipedia)

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto