Keskiaikaiset kivikirkot ja talonpoikaiset puukirkot ovat osa suomalaista maisemaa. Usein kirkko onkin pitäjän komein rakennus.
Kirkolla tarkoitetaan sekä uskonnollista yhteisöä että kirkkorakennusta. Sana kirkko tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa ”Herralle kuuluvaa”.
Suomen vanhimmat kirkot ovat 1200-luvulta. Vanhat kirkkomaalaukset ja -veistokset ovat osa uskonnollista perinnettä.
Tavallisesti luterilaisessa kirkossa on kirkkosali, alttari, sakasti ja urkuparvi. Keksiaikaisten kivikirkkojen koristelussa on nähtävissä myös paikallisia piirteitä.
Ennen uskottiin, että mitä lähempänä hautapaikka on kirkkorakennusta, se on sitä arvokkaampi. Kalleimmat hautapaikat olivat kirkon lattian alla. Kirkkoihin hautaaminen kiellettiin terveydellisistä syistä lopullisesti vasta vuonna 1822.
Teksti: Reijo Perälä