Hyppää pääsisältöön

Naiset armeijaan

Ensimmäiset suomalaiset naiset aloittivat asepalveluksensa 16. lokakuuta 1995. Kiinnostus naisalokkaita kohtaan oli alkuaikoina suurta. Pohdittiin kuinka naissotilasta puhutellaan. Onko hän rouva vai neiti? Myös naissotilaiden hiuksista nousi kohu.

Tietolaatikko

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on ollut mahdollista vuodesta 1995. Palvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, vähintään 18 ja enintään 29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.

Eduskunnan puolustusvaliokunta pohti lakiesitystä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta koko syksyn 1994. Joulukuussa se ilmoitti puoltavansa hallituksen esitystä.

Eduskunassa lakiesityksestä äänestettiin 31. tammikuuta 1995. Odotettua selvemmin, äänin 103 - 66, Suomen naiset saivat oikeuden vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Puolustusministeri Elisabeth Rehn oli näkyvästi puolustamassa naisten oikeutta asepalvelukseen.

Ensimmäiset naisalokkaat astuivat palvelukseen syksyllä 1995. Aluksi naisia otettiin erikoisjoukkoihin Lahteen ja Kuorevedelle. Vuoden 1997 jälkeen naisia on otettu kaikkiin puolustushaaroihin, aselajeihin ja toimialoille. Mitään kiintiöitä naisilla ei enää ole, vaan palvelukseen otetaan kaikki naiset, jotka täyttävät muodolliset ja terveydentilaan liittyvät vaatimukset.

Naisten aloittaessa asepalveluksensa mm. hygieniaan liittyvät käytännön kysymykset puhuttivat, suurin kohu nousi kuitenkin naisalokkaiden hiuksista. Tuliko naistenkin leikata hiuksensa miesten tapaan lyhyeksi? Vuoden 1996 alusta astui voimaan uusi palvelusohjesääntö, joka sisälsi erillisen määräyksen myös naisten hiuksista. Ohjesäännön mukaan asepalvelusta suorittavat naiset saivat itse päättää hiustensa pituudesta, kunhan ne eivät haittaa palvelusta. Miehet sen sijaan velvoitettiin edelleen leikkaamaan hiuksensa lyhyiksi.

Kun naiset ovat palvelleet Suomen armeijassa jo kymmenen vuotta, keskustelijat pohtivat miten naisten tulo vapaaehtoiseen asepalvelukseen on muuttanut puolustusvoimien organisaatiota ja millaisia maanpuolustuksellisia velvoitteita naisilla on ollut lähihistoriassamme.

Teksti: Emilia Kemppi / Yle uutiset

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto