Hyppää pääsisältöön

Naiset armeijaan

Ensimmäiset suomalaiset naiset aloittivat asepalveluksensa 16. lokakuuta 1995. Kiinnostus naisalokkaita kohtaan oli alkuaikoina suurta. Pohdittiin kuinka naissotilasta puhutellaan. Onko hän rouva vai neiti? Myös naissotilaiden hiuksista nousi kohu.

Tietolaatikko

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on ollut mahdollista vuodesta 1995. Palvelukseen pääsemisen edellytyksenä on Suomen kansalaisuus, vähintään 18 ja enintään 29 vuoden ikä sekä terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien sopivuus sotilaskoulutukseen.

Eduskunnan puolustusvaliokunta pohti lakiesitystä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta koko syksyn 1994. Joulukuussa se ilmoitti puoltavansa hallituksen esitystä.

Eduskunassa lakiesityksestä äänestettiin 31. tammikuuta 1995. Odotettua selvemmin, äänin 103 - 66, Suomen naiset saivat oikeuden vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Puolustusministeri Elisabeth Rehn oli näkyvästi puolustamassa naisten oikeutta asepalvelukseen.

Ensimmäiset naisalokkaat astuivat palvelukseen syksyllä 1995. Aluksi naisia otettiin erikoisjoukkoihin Lahteen ja Kuorevedelle. Vuoden 1997 jälkeen naisia on otettu kaikkiin puolustushaaroihin, aselajeihin ja toimialoille. Mitään kiintiöitä naisilla ei enää ole, vaan palvelukseen otetaan kaikki naiset, jotka täyttävät muodolliset ja terveydentilaan liittyvät vaatimukset.

Naisten aloittaessa asepalveluksensa mm. hygieniaan liittyvät käytännön kysymykset puhuttivat, suurin kohu nousi kuitenkin naisalokkaiden hiuksista. Tuliko naistenkin leikata hiuksensa miesten tapaan lyhyeksi? Vuoden 1996 alusta astui voimaan uusi palvelusohjesääntö, joka sisälsi erillisen määräyksen myös naisten hiuksista. Ohjesäännön mukaan asepalvelusta suorittavat naiset saivat itse päättää hiustensa pituudesta, kunhan ne eivät haittaa palvelusta. Miehet sen sijaan velvoitettiin edelleen leikkaamaan hiuksensa lyhyiksi.

Kun naiset ovat palvelleet Suomen armeijassa jo kymmenen vuotta, keskustelijat pohtivat miten naisten tulo vapaaehtoiseen asepalvelukseen on muuttanut puolustusvoimien organisaatiota ja millaisia maanpuolustuksellisia velvoitteita naisilla on ollut lähihistoriassamme.

Teksti: Emilia Kemppi / Yle uutiset

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto