Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mistä lohi tulee kalatiskiin?

Lohi herättää kovasti keskustelua. TV1:ssä nähty Ulkolinjan dokumentti Norjalaista lohta Chilestä piirsi synkän kuvan norjalaisfirman lohenkasvatuksesta Chilessä: kemikaaleilla ryyditetty kasvatus on uhka ympäristölle ja kalansyöjille. Moni lohenystävä miettii, mitä kalatiskiltä uskaltaa enää ostaa.

Lohisoppaa hämmentämässä Terhi Simolan vieraana oli tutkimuspäällikkö Asmo Honkanen riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.

Kun kalatiskillä on tarjolla kirjolohifileetä hintaan 14.90, mitä ja mistä tullutta se on?
-Aika usein se on kotimaista kirjolohta, sillä täällä myytävästä kirjolohesta n. 13 milj. kg kasvatetaan Suomessa. Kalaa tulee myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta sekä pieniä määriä Virosta tai Skotlannista.
Esimerkiksi viime vuonna Suomeen tuotiin kalaa yli 60 maasta. Pieniä eriä tulee siis muualtakin.

Mutta pääasiassa se on kotimaista ja kasvatettua.

Entäs norjalainen merilohi, mitä se on?
-Sekin on pääosin kasvatettua ja nimenomaan Norjassa kasvatettua. Kirjolohi ja norjalainen lohihan eroavat niin, että norjalainen on samaa lajia kuin Itämeren villilohi. Kirjolohi puolestaan on peräisin Tyyneltämereltä. Se lisääntyy täällä erityisoloissa, mutta sitä ei ole pyydettäväksi asti.

Entäs jos tiskillä on villilohta tai villiä merilohta: mitäs ne on?
-Jos nämä nimikkeet on laitettu, villilohi on todennäköisesti Itämerestä pyydettyä luonnonlohta.
Merilohi taas on todennäköisesti kasvatettua norjanlohta.
Tilannetta ei helpota se, että myynnissä on myös jäämerenlohta, joka on usein ollut kasvatettua
norjanlohta. -Monimutkaista...

Tuodaanko Suomeen lohta Chilestä?
-Ei niin, että sillä olisi merkitystä. Chileen on pitkä matka, ja lohimarkkinat ovat globaalit. Meitä lähellä on Norja, joka on maailman suurin lohenkasvattaja. Lohta kannattaa tuoda Chilestä vain erikoistilanteissa.

Tänään on uutisoitu Chilen tautien aiheuttamista kalakuolemista. Vaikuttaako se lohen tai kirjolohen hintaan Suomessa?
-Kyllä. Kuluttajien voi olla vaikea nähdä, miksi lohen hinta nousee, jos Chilessä on ongelmia. Se kuitenkin johtuu siitä, että lohimarkkinat ovat globaaleja, ja kirjolohi ja lohi ovat lähes toistensa korvikkeita. Jos tuotanto laskee jossain kuten nyt Chilessä, missä puhutaan satojen miljoonien kilojen vuosivähennyksestä, tilanne tuntuu muuallakin. Norjalainen lohentuotanto ei saa kalaa nopeasti markkinoille, ja meillä tuotantoluvat estävät kirjolohen nopean lisäkasvun, joten hinta nousee, koska tuotteesta on pulaa. Kyse on kysynnästä ja saatavuudesta.

Entä kauanko kestää kalan matka Norjasta Suomen kalatiskiin?
-Se tulee nopeasti kylmärekoilla pääosin Pohjois-Norjan kautta, joten Pohjois-Suomeenhan se tulee nopeammin kuin tänne etelään. Puhutaan muutamista päivistä.

Ja kun tuoretta kalaa myydään, se ei saa olla pakkasesta sulatettua?
-Sulatettu ei ole tuorekala.

Miten kala pärjää sen matkan ajan?
-Rekat, joilla kalat tuodaan, ovat kylmäjäädytettyjä kontteja, joilla kala tuotaisiin laivassakin.

Viimeinen kysymys: mitä kalaa ostat itse kalatiskiltä?
-Olen kaikkiruokainen ja haluan kokeilla erikoisuuksia, joita en voi itse pyytää. Itse pyrin pyytämään erityisesti ahventa, mutta kaupasta ostan erikoistuotteita kokeilumielessä. Tilannekin vaikuttaa. Jos tarvitsee järjestää esimerkiksi juhlat, valinta menee mielialan mukaan.

Kiitos haastattelusta!


Tuoreen kalan alkuperä pitää ilmoittaa

Merestä pyydetyn kalan osalta pitää ilmoittaa pyyntialue, esim. Luoteis-Atlantti, Koillis-Atlantti, Välimeri jne. Tarkemminkin pyyntialueen saa määritellä, kunhan se pitää paikkansa eikä johda ostajaa harhaan.
Viljellyn kalan osalta on ilmoitettava viljelymaa.
Alkuperän ilmoittamisvelvoite koskee tuoreena tai jäädytettynä myytävää kalaa ja kalafileitä sekä kuivattua, suolattua ja savustettua kalaa. Sen sijaan se ei koske kalajalosteiden sisältämiä kala-ainesosia.

Ulkolinjan dokumentti "Norjalaista lohta Chilestä" katsottavissa YLE Areenassa.

Lisätietoa alkuperämerkinnöistä täältä.

Lisätietoa kalankasvatuksesta suomessa täältä.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.