Hyppää pääsisältöön

Orava viihtyy kaupunkiluonnossa

Orava syö kuusenkäpyä.
Orava syö kuusenkäpyä. Kuva: Risto Salovaara/Yle Orava syö kuusenkäpyä. Kuva: Yle/ Risto Salovaara Orava,jyrsijät,nisäkkäät

Orava on erittäin taitava kiipeilijä, joka hyppää pitkiäkin loikkia puusta toiseen. Orava on siitä erityinen eläin, että sen nähdäkseen ei useinkaan tarvitse poistua omaa kotipihaa kauemmaksi.

Tietolaatikko

  • Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijä, jonka pääravintoa on kuusen siemenet
  • Väritykseltään kesäisin ruskea ja talvella harmaa, mutta vatsapuoli on läpivuoden valkea
  • Voi nähdä koko maassa Utsjokea ja Kilpisjärveä myöten

Alunalkaen orava on havumetsien laji, mutta se on sopeutunut elämään myös lehti- ja sekametsissä, ja puistoissa ja puutarhoissa. Se tekee puuhun pallomaisen risupesän, joka on vuorattu yleensä sammalilla.

Joskus orava tekee pesänsä myös rakennuksiin tai suuriaukkoisiin linnunpönttöihin. Silloin pesän pehmikkeinä on usein käytetty vaikkapa vanhoja räsyjä, lankoja, eristevillaa - kaikkea, mitä orava on sattunut irti saamaan.

Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta hännästä

Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: Itä-Suomessa yleinen mustahäntäinen tumma kuusiorava, varsinkin Lapissa yleinen, punahäntäinen, talvella hopeanharmaa mäntyorava sekä ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen.

Useimmat Suomen oravat ovat näitä ruskeahäntäisiä oravia. Pysyvästi mustaselkäiset oravat ovat Suomessa harvinaisia. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan

Orava on erittäin taitava kiipeilijä, joka hyppää pitkiäkin loikkia puusta toiseen. Sen pitkä tuuhea häntä toimii peräsimenä, sen seikkaillessa puun latvasta toiseen. 

Orava on erittäin taitava kiipeilijä

Oravista on kaupunkialueilla tullut ihmisen tutuimpia seuralaisia

Orava kuusikossa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Orava kuusikossa. Kuva: Risto Salovaara/YleOrava kuusikossa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Orava syö käpyä. Kuva: Juha Laaksonen/Yle.

Orava syö käpyä. Kuva: Juha Laaksonen/Yle.Orava syö käpyä. Kuva: Juha Laaksonen/Yle.
Orava omenapuun oksalla. Kuva: Raine Martikainen/Yle.

Orava omenapuun oksalla. Kuva: Raine Martikainen/Yle.Orava omenapuun oksalla. Kuva: Raine Martikainen/Yle.
Orava pesii myös pöntössä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Orava pesii myös pöntössä. Kuva: Risto Salovaara/YleOrava pesii myös pöntössä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Orava lintulaudalla. Kuva: Juha Silander/Yle

Orava lintulaudalla. Kuva: Juha Silander/YleOrava lintulaudalla. Kuva: Juha Silander/Yle
Orava lintujen talviruokinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Orava lintujen talviruokinnalla. Kuva: Risto Salovaara/YleOrava lintujen talviruokinnalla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Oravan syömiä käpyjä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Oravan syömiä käpyjä. Kuva: Risto Salovaara/YleOravan syömiä käpyjä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu, Luonto-Suomi ja Luontoretki

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.