Hyppää pääsisältöön

Radiokuuluttaja Maija Rankama

Maija Rankaman (1920-2010) ääni tuli suomalaisille radiokuuntelijoille tutuksi kolmen vuosikymmenen ajan. Rankama tunnettiin tarkasta tyylitajustaan.

Tietolaatikko

Huomio: lähetyksestä on poistettu Gramex-korvausten alainen levymusiikki.

Arkistonauhalle on koottu Rankaman viimeisen työpäivän kuulutukset aamulla ja aamupäivällä 30.05.1980.

Kello viideltä alkavaa aamulähetystä rytmittävät aikamerkit, ajantieto, säätiedotukset ja musiikki.

Rankama tunnettiin laajasti sivistyneenä ja erittäin sofistikoituneena kuuluttajana.

Hänen kaudellaan kuuluttajalta odotettiinkin eräänlaista "korkeakulttuurista" otetta. Aivan erityistä herkkyyttä edellytettiin vaikkapa dramaattisista asioista kerrottaessa.

Myös nykykuuluttajilta edellytetään laajaa yleissivistystä ja herkkää tilannetajua. Radiolähetysten pirstoutumisen myötä kuuluttajan rooli ei kuitenkaan ole enää kaikille kuuntelijoille tuttu, vaan hänet sekoitetaan ohjelman juontajaan tai toimittajaan.

Rankaman läheisimpiä työtovereita olivat Kaisu Puuska-Joki, Carl-Erik Creutz ja Pentti Fagerholm. Pääkuuluttajana toimi tuolloin Creutz.

Rankaman jäähyväissanoja kuuntelijoilleen ei valitettavasti ole tallella.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto