Hyppää pääsisältöön

Radiokuuluttaja Maija Rankama

Maija Rankaman (1920-2010) ääni tuli suomalaisille radiokuuntelijoille tutuksi kolmen vuosikymmenen ajan. Rankama tunnettiin tarkasta tyylitajustaan.

Tietolaatikko

Huomio: lähetyksestä on poistettu Gramex-korvausten alainen levymusiikki.

Arkistonauhalle on koottu Rankaman viimeisen työpäivän kuulutukset aamulla ja aamupäivällä 30.05.1980.

Kello viideltä alkavaa aamulähetystä rytmittävät aikamerkit, ajantieto, säätiedotukset ja musiikki.

Rankama tunnettiin laajasti sivistyneenä ja erittäin sofistikoituneena kuuluttajana.

Hänen kaudellaan kuuluttajalta odotettiinkin eräänlaista "korkeakulttuurista" otetta. Aivan erityistä herkkyyttä edellytettiin vaikkapa dramaattisista asioista kerrottaessa.

Myös nykykuuluttajilta edellytetään laajaa yleissivistystä ja herkkää tilannetajua. Radiolähetysten pirstoutumisen myötä kuuluttajan rooli ei kuitenkaan ole enää kaikille kuuntelijoille tuttu, vaan hänet sekoitetaan ohjelman juontajaan tai toimittajaan.

Rankaman läheisimpiä työtovereita olivat Kaisu Puuska-Joki, Carl-Erik Creutz ja Pentti Fagerholm. Pääkuuluttajana toimi tuolloin Creutz.

Rankaman jäähyväissanoja kuuntelijoilleen ei valitettavasti ole tallella.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto