Hyppää pääsisältöön

Rasvainen kupla: käsikirjoitus

MOT: Rasvainen kupla
TV1 13.9.2010  klo 20:00


(Kappaleiden lopussa olevat numerot viittaavat lähdeluettelossa mainittuihin artikkeleihin)


Kuva: Oili Ikävalko puristaa appelsiinimehua ym. puuhailua keittiössä.


Kuva: Uffe Ravnskov paistaa pekonia ja munia


Juonto: Kaksi aamiaista, kaksi käsitystä terveellisestä ruuasta.


Oili Ikävalko: ”… mie oon vaan tottunu tämmöseen jo monta, monta vuotta. Talvella keitän kyllä kaurapuuroa ja teen mikrossakin, mut mikropuuro ei oo nyt mistään …”



Uffe Ravnskov: ”Ei löydy mitään tukea sille väitteelle, että eläinrasvat olisivat vaarallisia."


Ikävalko: ”… kun mie oon lopettanu yli 30 vuotta sitten kaiken lihan syömisen, myöskin kanan. Kala on ainoa mitä syön.”


Ravnskov: ”Ihminen on eläin. Miten voisi olla vaarallista syödä eläimiä. Sehän on aivan sairas ajatus."



Ikävalko: ”Ja sitten kaikkia maitotuotteita, mutta tietysti rasvattomana”.

Ravnskov: ”Kolesterolia ei voi nostaa syömällä kolesterolia. Sen vuoksi, että jos syö paljon kolesterolia, maksa vähentää omaa kolesterolintuotantoaan. Maksa tuottaa päivittäin kolme neljä kertaa enemmän kolesterolia kuin mitä tavallisesti saamme ravinnosta. Jos syö paljon kolesterolia, sen tuotanto pienenee, jos syö vähän, se lisääntyy."


Ikävalko: ”No nyt tämä mysli, nämä pähkinät ja tämä piimä”.



Juonto: Ruotsalainen lääketieteen tutkija Uffe Ravnskov on sitä mieltä, että kaikki mitä meille on kerrottu ravinnon rasvoista ja kolesterolista, on väärin. Hänen mielestään ns. tyydyttynyt rasva, eli voi, maito ja muut eläinrasvat ovat terveellistä ravintoa ihmiselle.

Kuva: Ravnskov kaataa lasiin maitoa ja alkaa syödä muna/pekoniaamiaista.


Juonto: Oili Ikävalko puolestaan on pyrkinyt noudattamaan tunnontarkasti annettuja ravintosuosituksia välttämällä rasvoja ja lihaa ja syömällä lähinnä yksinkertaista kasvisruokaa.


Ikävalko alkaa syödä omaa mysliaamiaistaan.


Juonto: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja, professori Pekka Puska nousi kansainväliseen maineeseen johtamansa Pohjois-Karjala -projektin myötä.

Projekti muutti suomalaisen ruokapöydän kattauksen 70-luvulta lähtien. Voi, kerma ja läski pois; margariini, kasviöljyt, vihannekset ja vilja tilalle. Pohjois-Karjalassa tehtyjen tutkimusten katsottiin todistavan, että rasvainen ruoka aiheuttaa sydän ja verisuonisairauksia sekä -kuolemia.


Pekka Puska: ”Kyllä, sillä on huomattava, haitallinen vaikutus ja se perustuu nimenomaan pahanlaatuiseen kolesteroliin, hyvin keskeiseen rooliin verisuonten ahtautumisessa.”



Juonto: Pekka Puska ei ole tämän näkemyksensä kanssa yksin. Päinvastoin, suurin osa ravinto- sekä sydän- ja verisuonitautitutkimuksen piirissä olevista johtavista asiantuntijoista on hänen kanssaan samaa mieltä. Mutta yksimielisyys on alkanut rakoilla. Yhä useampi lääkäri ja tutkija on alkanut epäillä rasvaopin perusteita. Heistä ensimmäisiä oli Uffe Ravnskov.

Uffe Ravnskov : ”Kaikkihan sanovat, että jos syö liikaa eläinrasvoja niin altistuu sydänsairauksille ja halvauksille, mutta ei ole mitään tieteellisiä todisteita jotka olisivat pystyneet todistamaan tämän. Yhteyttä ei ole. Väitän, että asia on pikemminkin päinvastoin. On kuudesta kahdeksaan tutkimusta, jotka ovat osoittaneet että aivohalvauksen saaneet ovat syöneet vähemmän tyydytettyjä rasvoja kuin muut."


Juonto: On todellakin vaikeaa viitata sellaiseen tutkimukseen, joka vastaansanomattomasti osoittaisi rasvaisen ruuan ja sydäntautien yhteyden. Eikä professori Puska edes yritä sitä. Sen sijaan hän tuo esiin näytelmän pahan pojan, kolesterolin, jonka uskotaan jotenkin toimivan välittäjänä rasvaisen ruuan ja sairastumisen välillä.

Puska : ”Tiukoissa lääkekokeissa, kun on alennettu kolesterolia, niin sydäntautiluvun vähenevät … eli mä pidän tätä kyllä äärimmäisen vahvana. Ja sitten taas se, että ruokavalio vaikuttaa tiettyjen perintötekijöiden ohella aivan olennaisesti veren kolesterolitasoon, se on sekin on voitu osoittaa niin tiukasti kuin voidaan hyvin tiukoissa laboratoriotason tutkimuksissa ei puolilla maailmaa, aina sillä tavalla, että tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesterolia ja tyydyttämätön, nimenomaan monityydyttämätön laskee ja sen vuoksi se olennainen suositus on tosiaan siirtyä näistä kovista tyydyttämättömistä rasvoista pehmeisiin kasvi- ja kalaöljyihin”.


Juonto: Eläinrasvojen ja veren kolesterolitason välillä on todellakin voitu osoittaa yhteys laboratoriokokeissa. Mutta entä elävässä elämässä?


Edessä on Iniö, pieni kunta saaristomerellä. Turun yliopiston tutkijat vertasivat iniöläisten ruokatottumuksia ja terveyttä Pohjois-Karjalan sekä Turun ja Porin seudun ihmisiin. (1)


Tutkimuksen mukaan iniöläiset olivat omaksuneet parhaiten ravitsemusvalistuksen opit. He söivät voita vain puolet siitä, mitä muiden alueiden ihmiset ja margariinia kaksi kertaa enemmän kuin vertailualueilla. Lisäksi iniöläiset joivat mieluummin kevyt- kuin täysmaitoa.

Rasvateorian mukaan heidän kolesterolinsa olisi pitänyt olla selvästi alemmalla tasolla kuin muiden tutkittujen suomalaisten. Mutta mittauksen tulos oli päinvastainen. Iniön miesten kolesteroliarvo oli keskimäärin 7,3 millimoolia, muualla Suomessa 6,2. Naisilla ero oli vieläkin suurempi.


Jos edelleen uskomme rasvateoriaa, niin tästä korkeasta kolesterolitasosta olisi pitänyt seurata, että iniöläisiä kuolee sydän- ja verisuonitauteihin muita enemmän. Mutta tässä tulee toinen yllätys. Iniöläisten sydänkuolleisuus olikin muuta Suomea alempi.

Myös Oili Ikävalko todistaa omalta osaltaan sitä, että ruuan rasvalla ja kolesterolilla ei ole yhteyttä. Hän on välttänyt huolellisesti eläinrasvojen nauttimista ja syönyt kevyesti, mutta silti hänen kolesterolinsa oli varsin korkea, 7,8.


Siis rasvateoria ei toteutunut miltään osin ainakaan pienessä Iniössä.


Entä sitten muualla maailmassa?

Puska: ” … että kyllähän klassiset tutkimukset … seitsemän maan tutkimuksesta alkaen lähti juuri siitä, että ne maat, joissa on paljon tyydyttynyttä rasvaa tai vähän tyydyttämätöntä rasvaa, niissä on paljon sepelvaltimotautia ja taas toisin päin”.


Juonto: Vihdoinkin tutkimuksen nimi! Tarkastelkaamme siis ”Seitsemän maan tutkimusta”. (2)


Amerikkalainen Ancel Keys valitsi tutkimukseensa seitsemän maata. Niiden asukkaiden kolesteroliarvoja verrattiin sydänkohtausten määrään. Havaittiin, että siellä missä kolesteroli oli korkealla, oli myös paljon sydäninfarkteja ja päinvastoin. Suomi sijoittui sekä kolesteroliarvoissa että sydänkohtauksissa aivan kärkeen. Alhaisen kolesterolin japanilaiset taas sairastivat myös vähiten sydäntautia. Katsokaa Japania ja Suomea, julistettiin tutkimuksen tulosta.


Vertailun tulos näytti todistavan vastaansanomattomasti, että kolesteroli tappaa.

Kuvaa Keysin tuloksista.


Juonto: Kohdemaiden sisällä sydänkohtauksilla ei kuitenkaan näyttänyt olevan mitään tekemistä kolesterolin kanssa. Tohtori Keys korosti, että sepelvaltimotautia oli viisi kertaa enemmän Suomessa kuin Japanissa erilaisen ruokavalion vuoksi, mutta hän ei selittänyt miksi tautia oli viisi kertaa enemmän Itä- kuin Länsi-Suomessa, vaikka syöty ruoka ja kolesteroliarvot olivat melko samanlaiset.

Myös muiden maiden eri alueilla oli suuria eroja sydänkuolleisuudessa vaikka kolesteroliarvot olivat lähellä toisiaan. Kreikan Korfulla asuvat kuolivat 10 kertaa useammin sydänkohtaukseen kuin naapurisaaren Kreetan asukkaat, vaikka heidän kolesterolitasonsa oli matalampi. Jos rasvateoria pitäisi paikkansa, korkean kolesterolin ja sydänkuolemien yhteyden pitäisi olla johdonmukaisesti samansuuntainen.

Uffe Ravnskovin 7 maan aineistosta laatimasta kaaviosta näkyy, että yhteys sydänkuolemien ja kolesterolin välillä katoaa lopullisesti, jos Pohjois-Karjalan piste peitetään. On kuin havaintopisteet olisi ammuttu haulikolla.


Mikä sitten aiheutti eron Pohjois-Karjalan ja Länsi-Suomen sydänkuolleisuuteen, ellei ruoka?

Pohjois-Karjala oli 60-70 –luvuilla voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Työttömyys ja muuttoliike kaupunkeihin sekä Ruotsiin oli suurta, sosiaaliset verkostot murenivat.


Vanhasta TV-dokumentista: ”Pohjois-Karjalassa vallitsi ahdistuneisuus, alakuloisuus, tylsistyneisyys”



Ravnskov: ”Mikä stressi - tällainen aiheuttaa stressiä. Jos joku nostaa kolesterolia niin se on tämä. Ja jos joku altistaa ja aiheuttaa sydäninfarkteja niin juuri tämä. Eli selitys on ihan toinen kuin on oletettu."

Juonto: Kuuluisan 7-maan tutkimuksen 25-vuotsisseurantaraportissa oli ravintorasvojen tarkastelu sydänkuolemien syynä jäänyt jo taka-alalle, yksinkertaisesti siksi, että rasvoilla ei ollut vaikutusta.


Pekka Puskan johtaman Pohjois-Karjala -projektin katsottiin todistaneen Suomessa, että huonot elintavat, ennen muuta rasvainen ravinto aiheuttivat Pohjois-Karjalan ennätysmäisen sydäntautikuolleisuuden. Ongelmaan puututtiin voimakkaalla valistuskampanjalla, jolla pyrittiin vähentämään eläinrasvojen käyttöä ja lisäämään margariinin ja kasviöljyn kulutusta.

Puska: ”Kaikki meni kuten toivottiin: Ruokavalio on muuttunut, kolesterolitaso laskenut ja siis sydäntautikuolleisuus on vähentynyt paljon enemmän kuin olisin ikinä voinut uskoa, että silloin kun nuorina ja hurjina lähdettiin Pohjois-Karjalaan sydäntauteja torjumaan”.


Juonto: Sydänkuolemien ripeä väheneminen näin (graffa) näytti todellakin todistavan oikeaksi tutkijoiden oletuksen voin ja läskin tappavasta roolista. Mutta mitä ei osattu odottaa , oli se, että sydänkohtaukset vähenivät vieläkin enemmän vertailualueella Kuopiossa, jossa syötiin voita ja läskiä kuten ennenkin.


Itse asiassa sydänkuolleisuus vähentyi kaikkialla Suomessa samaa tahtia ilman erityistä kampanjointia. Kaaviosta näkyy myös, että sydänkuolemien väheneminen alkoi jo pari vuotta ennen Pohjois-Karjala-projektin alkua.

Puska: ”Minulla ei ainakaan ole mitään epäilystä siitä, etteikö se valtaosaltaan johtuisi siitä, että koko maassa on tapahtunut Pohjois-Karjala –projektin tavoitteiden mukaisia muutoksia ruokavaliossa, tupakoinnissa. Totta kai tämä on valtava vyyhti ja on erittäin vaikea erottaa sitten näitä komponentteja toisistaan”.


Juonto: Puska uskoo, että noin puolet sydänkuolleisuuden laskusta aiheutuisi ravinnon rasvaisuuden vähenemisestä. Tutkimusryhmässä mukana olleen ja eri osatekijöiden merkitystä selvittäneen tohtori Jukka Salosen käsitys on toinen:

Salonen: ”Tuo aika huomattava tupakoinnin väheneminen, mikä tapahtui Pohjois-Karjalassa 70-luvulla, ja 80-luvulla, oli tää tärkein tekijä … Tupakka selitti muistaakseni yli puolet tuosta, tilastollisessa analyysissä yli puolet tuosta sepelvaltimotaudin vähenemisestä”


Juonto: Jukka Salonen sanoutuikin irti Pohjois-Karjala -projektin tuloksista vedetyistä yksioikoisista johtopäätöksistä arvovaltaisessa lääketieteen lehdessä Lancetissa julkaistussa kirjoituksessaan:

Salonen: ”Projektin johtaja ja monet tutkijat liioitteli ja anto liian yksiselitteisen myönteisen kuvan siitä, että tämä Pohjois-Karjalassa toteutettu ohjelma johti sepelvaltimotaudin laskuun Pohjois-Karjalassa ja myöhemmin myös Suomessa. Minusta tätä ei yksselitteisesti pystytty koskaan osoittamaan.”

Puska: ”… hän lähetti tiettyjä huomautuksia, joissa hän oli ollut alkuperäisenä kirjoittajana… kyllä tässä oli tiettyjä eriäviä näkemyksiä tietyistä yksityiskohdista, kyllä”.

Salonen: ”Halusin pitää kiinni kunnon tieteellisestä käytännöstä ja en halua sotkea terveyspolitiikkaa tieteellisiin tulkintoihin”.


Juonto: Voimakkaasti eläinrasvoja syyllistäneen terveysvalistuksen kannalta on kiusallinen tosiasia, että lujaa todistetta voin ja läskin yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin ei ole olemassa.

Pekka Puskan johtaman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, silloisen kansanterveyslaitoksen, suuren Setti-tutkimuksen alkusanoissa 13 vuotta sitten todettiin, että ravintorasvojen ja sepelvaltimotaudin yhteyksiin kohdistuvilla tutkimuksilla ei ole saatu tuloksia, jotka kiistattomasti tukisivat klassista hypoteesia ruokavalion vaikutuksesta sydämeen. (3)


Tältä pohjalta Setti-tutkijat lähtivät hakemaan tuota yhteyttä, eli todistamaan voin turmiollisuutta ja margariinin terveellisyyttä. Ja mitä he löysivät?

Puska: ”Niin en muista yksityiskohtaa, mutta että kuten sanottu, monessa tutkimuksessa on hyvin vaikea … toisessa päässä ihmisten ravinto … siis ei kontrolloiduissa olosuhteissa vaan isoissa väestötutkimuksissa , ja yhdistää ne tautiin suoraan, se on ollut vaikeaa…”


Juonto: Ei ihme, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa ei haluta muistella Setti-tutkimusta, sehän osoitti, että voin syönnillä ei ollut mitään vaikutusta sydänsairauden riskiin, mutta sen sijaan margariini lisäsi selvästi sydäntautikuolleisuutta.

Puska: ”Kun nyt katsoo tämän tutkimuksen, niin kuin nyt maailman eri asiantuntijoiden yhteenvedot ovat, niin se on täysin selvä, että erittäin vahva suositus on siirtyä tyydyttyneistä rasvoista tyydyttämättömiin ja taas voi ja maitorasvat valitettavasti ovat sellaisia, jossa tyydyttyneen rasvan osuus on erittäin suuri”.


Juonto: Asiantuntijoiden yhteenvetoja ja suosituksia, niitä riittää. Mutta missä on selkeä, tieteellinen tutkimusnäyttö eläinrasvan vaarallisuudesta?

Setti-tutkijoiden havainto eläinrasvan riskittömyydestä on vahvistettu ainakin kahdessa suomalaisessa selvityksessä: Kuopion riskitekijätutkimuksessa sekä 7 maan tutkimuksen 30-vuotiseurannan Suomen osiossa.


Tällä vuosikymmenellä lukuisat yksittäiset tutkimukset mm. Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa ovat todenneet saman asian, että näyttöä eläinrasvojen vaarallisuudesta verisuonille ja sydämelle ei ole.


Puska: ”Minua vähän huvittaa, kun aika-ajoin … joku sanoo, että oletteko tutustuneet tutkimukseen, joka kumoaa koko kolesteroliteorian, siis yksi tutkimus voi kumota sen valtavan työn, mikä maailmassa on tehty, että kyllä mä luotan niihin laajoihin asiantuntijayhteenvetoihin.”



Juonto: Ruotsin Malmössä havaittiin viisi vuotta sitten, että miehiltä ei löytynyt minkäänlaista yhteyttä eläinrasvan ja sepelvaltimotaudin välillä. Naisilla sydänkuolleisuus jopa laski hieman eläinrasvan syönnin lisääntyessä. Tutkijat totesivat, että perinteisille ravintorasvoja koskeville suosituksille ei löytynyt vahvaa tukea. (4)

Ruotsalainen professori Bengt Vessby löysi 2004 terveiden ihmisten verestä selvästi enemmän maidon rasvoja kuin infarktin saaneilta. Terveet olivat siis syöneet enemmän voita ja kermaa kuin sairastuneet. (5)


Norjalainen professori Jan Pedersen vahvisti havainnon omassa tutkimuksessaan kaksi vuotta myöhemmin. (6)


Brittiläinen professori Peter Elwood on päätynyt kahdessa viime vuosien tutkimuksessaan tulokseen, että runsaasti maitoa ja maitovalmisteita nauttivilla on pienempi riski sairastua kuin niitä vähän kuluttaneilla. Maidon osoitettiin jopa suojaavan sydäntaudeilta. (7,8)

Kuva: ruotsalaisista lehmistä tammimetsikössä.

Juonto: Ruotsalainen lääkäri ja tutkija Sara Holmberg seurasi 12 vuoden ajan lähes parin tuhannen ruotsalaisen maalaismiehen syömätottumuksia ja terveyttä. Miehet nauttivat keskimäärin varsin runsaasti maitorasvoja. Monet joivat omien lehmiensä maitoa sellaisenaan ja paljon.


Runsaan maitorasvan nauttimisen ei havaittu lisäävän verisuonisairauksien riskiä.

Sara Holmberg : ”Sitten havaitsimme, että niillä jotka söivät paljon rasvaa oli alhaisempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin niillä jotka nauttivat vähemmän rasvaa. Ja erityisen kiinnostavaa oli, että löysimme yhteyden rasvankulutuksen sekä hedelmien ja vihannesten kulutuksen välillä. Niillä jotka söivät hedelmiä ja vihanneksia päivittäin oli erittäin alhainen sydän- ja verisuonitautien riski, jos he söivät myös paljon rasvaa."



Juonto: Siis hedelmien ja vihannesten syöminen suojaa sydäntaudilta, mutta vain jos samanaikaisesti syö paljon eläinrasvaa. Kuinka mansikat sitten pitäisi nauttia kesällä?

Holmberg: ”Kermavaahdon kera! Tai niin kuin minulla on tapana, hedelmäsalaatti kermalla on erittäin hyvää."


Puska: ”Nämä useimmat tutkimukset, mitä tässä puhutaan, niin nehän ovat siis tämmöisiä kuvainn … tämmöisiä kuvailevia tutkimuksia, nehän eivät ole siis kokeellisia asetelmia”.


Juonto: Tarvitaan siis kokeellista tutkimusta todistamaan rasvateoriaa. Tässä on yksi sellainen neljän vuoden takaa:

Yhdysvalloissa kliiniseen kokeeseen osallistui lähes 50 000 naista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle ryhmälle syötettiin paljon eläinrasvaa, toiselle ei. Merkitsevää muutosta kuolleisuudessa tai sairastavuudessa ryhmien välillä ei havaittu. (9)


Myös eri ruokakulttuurit todistavat, että rasvainen ruoka ei aiheuta sydänsairauksia.


Ranskassa syödään enemmän voita, kermaa ja rasvaisia juustoja kuin missään muussa Euroopan maassa ja silti siellä on vähiten sydän- ja verisuonitauteja.


Ranskan naapurimaassa Sveitsissä on sydänterveys toiseksi parhaalla tolalla Euroopassa. Ja sielläkin syödään paljon kovia eläinrasvoja , toiseksi eniten Euroopassa. Sveitsissä sydänkuolleisuus laski toisen maailmansodan jälkeen. Sen syynä oli varmaankin juuston ja suklaan ahmimisen väheneminen ? Ei, vaan sydänterveyden parantuessa sveitsiläiset olivat lisänneet eläinrasvojen nauttimistaan vielä viidenneksellä.

Välimeren ympäristön kevyeksi ylistetystä ruokavaliosta ei ole enää paljon jäljellä. Esimerkiksi Italiassa syötiin 90-luvun alussa eläinrasvaa 70 % enemmän kuin 25 vuotta aikaisemmin. Sydänkuolleisuus varmaankin ampaisi ylös? Ei, vaan sydänkuolemat vähenivät 61 %.

Eläinrasvan käyttö on lisääntynyt viimeisten 40 vuoden aikana voimakkaasti myös Japanissa, perinteisesti vähärasvaisen ruuan maassa. Siitä huolimatta kuolemaan johtavat sydänkohtaukset ovat siellä vähentyneet kaikissa ikäryhmissä.


Siis onko sittenkin niin, että jokin muu tekijä kuin eläinrasva aiheuttaa länsimaissa sepelvaltimotautia? Tähän kysymykseen on haettu vastausta tutkimalla ihmisiä, jotka syövät myös paljon eläinrasvaa, mutta säästyvät muuten länsimaisen elämäntavan vitsauksilta. Sellaisia ihmisiä ovat monet luonnonkansat.


Kenian maasait syövät äärimmäisen yksipuolisesti, vain maitoa, lihaa ja verta. Kasvikset ja kuidun he jättävät lehmilleen ja lampailleen.


Maasaimies juo pari kolme litraa rasvaista maitoa päivässä. Kesteissä saattaa lihaa kulua viisikin kiloa henkeä kohti.


Rasvateorian perusteella voitaisiin olettaa, että Kenia kärsisi suoranaisesta sepelvaltimotautiepidemiasta. Ei, heidän kolesterolitasonsa kuuluu maailman matalimpiin ja sydänsairaudetkin ovat lähes tuntemattomia.



Järvilehto: ”No voita runsaasti, jos ylipäänsä leipää. Leipää syön suhteellisen vähän, niin ja jos laitan siihen voita, niin siihen perusperiaatteeni on ollut, että jos leipä on jonkun paksunen, niin yhtä paksu kerros voita”.


Juonto: Eläinfysiologian professori Matti Järvilehto näkee ihmisen evoluution kautta kehittyneenä eläinlajina, ja siksi hän itsekin syö mielellään eläimellisesti.


Järvilehto: ”Kyllä hyvin todennäköisesti ihminen on saanu pääasiallisen ravintonsa toisista eläimistä, niin eläinrasvat on ollu siinä hyvin tärkeä osa myöskin sitten ruoansulatusta ja aineenvaihduntaa”.



Juonto: Nykyisten rasvasuositusten aikana kaikkialla länsimaissa on voita ja laardia korvattu monityydyttymättömillä rasvoilla eli kasviöljyillä ja niistä kovetetulla margariinilla. Eläintieteilijä on kehityksestä huolissaan: (grafiikkaa)


Järvilehto: ”On tätä monityydyttämättömien rasvahappojen kokonaismäärää kasvatettu aivan liian korkeaksi ja veikkaanpa, että terveyden kustannuksella”.





Suonsivu: ”…pikkaisen alkoi kertymään ylipainoa, väsytti kovasti ja muutenkin oli vähän huono olla..”.



Juonto: Raahelainen yleislääkäri Pyry-Pekka Suonsivu teki itsellään ravitsemuskokeen.


Suonsivu: ”Rasvoista käytin voita ja eläinrasvaa, kananmunia, pekonia, lihaa, monipuolisia kasviksia, mutta ei perunoita, ei viljatuotteita”.



Juonto: Kuukauden kuluttua Suonsivu tutki laboratoriokokeitaan pelonsekaisin tuntein.

Suonsivu: ”Mutta kun triglyseridiarvot olikin romahtanu, maksa-arvot normalisoitunut ja vointi oli kauhean hyvä ja paino tullu kovasti alas, niin siinä vaiheessa mä rupesin miettimään, että onkohan tää sittenkään kaikki ihan niin kuin paikkaansa pitävää tietoa, mihin mä olen aikaisemmin uskonut”.


Juonto: Rasvan ja eläinrasvan kulutuksen huomattavan vähenemisen rinnalla on ylipainoisten ja lihavien määrä kasvanut jyrkästi. (grafiikkaa)

Suonsivu: ”Elikkä sillä on varmasti osaltansa merkitys tässä metabolisen oireyhtymän lisääntymisessä”.


Juonto: Myös suolisto-ongelmien yleistyminen on yhdistetty ravinnon rasvojen keventymiseen. Lääkäri Taija Somppi kohtaa ongelman vastaanotollaan päivittäin.

Taija Somppi: ”No kasvirasvalevitteet olen kehottanut jättämään pois ja korvaamaan ne voilla … ja sitten toinen asia mikä on, niin ihmiset syö hirveästi hiilihydraattia, nopeita hiilihydraatteja, leipää, pastaa, tän tyyppisiä asioita ja hirveän monelle ne jo itsessään aiheuttaa oireita”.

Puska: ”Tässähän on vähän paradoksaalista se, että tähän ravintodebattiin on liittynyt se, että ravinto… kritisoidaan ravintosuosituksia siitä, että ihmiset lihovat. Jos suosituksia noudatettaisiin, niin varmasti paino pysyisi kurissa”.

Juonto: Tänä ja viime vuonna on julkaistu kolme laajaa kansainvälistä kokoomatutkimusta, joissa on vedetty yhteen satoja rasvan ja sydäntaudin yhteyksiä käsitelleitä erillistutkimuksia. Tutkimuksien kohteena on ollut kaikkiaan 800 000 ihmistä. (10,11,12)


Kaikki kolme koontitutkimusta päätyivät siihen, että yhteyttä tyydyttyneen eläinrasvan nauttimisen ja sydän- sekä verisuonisairauksien tai kuolleisuuden välillä ei ollut.


Sen sijaan yksi koontitutkimuksista havaitsi monityydyttymättömien kasviöljyjen lisäävän voimakkaasti sydänkuolemia. Niitä ovat käytännössä kaikki muut ruokaöljyt paitsi oliiviöljy ja tietyin varauksin rypsiöljy.


Rasvasodan veteraani, entinen Valion tutkimusjohtaja, professori Kari Salminen ei ole yllättynyt.

Salminen: ”Ne perustelut tyydyttynyttä rasvaa kohtaan, niin nehän ovat hajonneet nyt viimeistään täysin, täysin ilmaan, ja se, että on suositeltu rasvan ja tyydyttyneen rasvan vähentämistä suomalaisessa ravinnossa, se on johtanut kahteen mielestäni hyvin vakavaan ongelmaan: toinen on se, että hiilihydraattien osuutta on suositeltu lisättäväksi ja valitettavasti siihen väkisin liittyy se, että erityisesti tällaiset nopeasti energiaa tuottavat hiilihydraatit, ne ovat lisääntyneet meidän ravinnossamme, ja tämä on iso ongelma”.


Järvilehto: ”Rasvateoriasta hyötyvät monet tällä hetkellä. Yksi hyötyjä on tietysti teollisuus, nimenomaan margariiniteollisuus … Lisäksi valtava tutkimusrahoitus pyörii nimenomaan kolesterolin ympärillä”.


Puska: ”Kyllähän se on valtava se tutkimuskokonaisuus eläinkokeista ravitsemustutkimuksiin, väestötutkimuksiin, kolesterolin alentamiseen, että mun mielestä se näyttö on valtava. … Mä pitäisin aika edesvastuuttomana, jos ei Suomessa voitaisi jatkaa työtä tältä pohjalta”.

Juonto: Kun Uffe Ravnskovin ajatuksia viimeksi esiteltiin Suomen televisiossa 1993, päätyi hänen kirjoittamansa kirja roviolle. (kuvaa poltosta)

Ravnskov: ”On erittäin vaikeaa kyseenalaistaa tällaisia yleisiä totuuksia. Eikä pidä unohtaa, että tutkijoiden on hyvin vaikeaa tulla esiin, ja sanoa, että se mihin on uskonut koko uransa ajan ja mistä on julkaissut runsaasti tutkimuksia, onkin itse asiassa aivan väärin."

Juonto: Lokakuun 18. päivänä MOT jatkaa rasvateemaa tarkastelemalla kolesterolilääkitystä, sen tehoa, vaikutuksia ja hintaa.


Oili Ikävalko: ” … tuli sellanen tuntemus kun, olin ihan aamukävelyllä, et nyt en uskallakaan astua yhtään askelta. Reidet jumiutu”.


Loppu

Toimittaja Martti Backman