Hyppää pääsisältöön

Suomalainen ryijy, peitteestä taidetekstiiliksi

Vuosisatojen aikana ryijy on muotoutunut vaatimattomasti koristellusta peitteestä ja lämmikkeestä seinällä komeilevaksi taidetekstiiliksi.

Suomessa ryijyjä on ollut käytössä viimeistään 1500-luvulta lähtien. Alussa ryijyä käytettiin lämmikkeenä mm. vuoteissa nukkapuoli alaspäin. 1700-luvulla ryijyt muuttuivat käyttöesineistä koristesineiksi.

Kansanomaisen ryijyn kukoistuskausi loppui 1800-luvun puolivälissä, ryijytuotanto taantui ja teollistumisen myötä markkinoille tuli edullisia tehdastuotteita.

1900-luvulla kansallisromantiikan myötä suomalainen käsityö heräsi uuteen kukoistukseen ja syntyivät ensimmäiset taideryijyt.

Kansanomaiset ryijyt

Vanhat ryijyt jaetaan paikallisiin ja maakunnallisiin ryijytyyppeihin miltä näyttää vippeläisryijy - entä millaisia aiheita käytettiin morsiusryijyjen kuvioinneissa?

Taideryijyt

Suomalaisen taideryijyn maailmanmaineella on pitkä historia. Akseli Gallen-Kallelan Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 suunnittelema jugend-henkinen "Liekki"-ryijy on ensimmäisiä perinteisistä malleista vapaita taideryijyjä. Maineikkaan ryijysuunnittelijan Uhra Simberg-Ehrströmin "Metsä" on suurin koskaan kudottu suomalainen ryijy.

Ryijy tänään ja huomenna

Perinteisellä ryijyllä on tänäänkin paikkansa sisustuksessame, kodeissamme, julkisissa tiloissa ja kirkollisessa käytössä.

Miten hankin ryijyn?

Ryijyn voi tehdä itse ommellen, kutoen tai läppäkoukun avulla solmien. Ryijystä kiinnostuneet voivat kääntyä myös ryijyliikkeiden ja Suomen Käsityön Ystävien puoleen. Ryijyn ripustukseen ja huoltoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Ryijynäyttely vuodelta 1957

Presidentti Urho Kekkonen ja puoliso Sylvi Kekkonen tutustuvat ryijynäyttelyyn Taidehallissa Helsingissä vuonna 1957. Kuvissa näkyy mm. Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijy sekä Vappu Niittylän ryijyjä.

Tietolaatikko

Ryijyjä valmistetaan pääosin kahdella tavalla kutomalla kangaspuissa tai kehyksessä taikka ompelemalla nukat valmiiseen pohjaan.

Teollisesti ryijyjä valmistetaan tuftaus-tekniikalla, jossa kehikkoon pingotettu kangas nukitetaan koneellisesti ja viimeistellään takaa liimalla tai liimakankaalla.

Sana ryijy tulee muinaisskandinaavisista sanoista "ry" ja "ru", jotka tarkoittavat karkeaa ja takkuista.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto