Hyppää pääsisältöön

Suomen uusnatsit

Uusnatsit, fasistiset liikkeet ja muu äärioikeisto nousevat Suomessakin otsikoihin tasaisin välein. Toistaiseksi liikehdintä on kuitenkin jäänyt muutaman populistin puuhasteluksi.

Kun äärioikeiston johtomiehet ovat käyneet keinoja kaihtamatta keskinäistä valtataistelua, on äärioikeisto jakaantunut keskenään riiteleviin ryhmiin.

Arjalainen germaaniveljeskunta, Arjalaisen veren liitto, Isänmaallinen kansanrintama, Kansallisdemokraattinen puolue, Isänmaallinen kansallisliitto, Kansallinen rintama, Suomen kansan sinivalkoiset, Sinivalkoinen puolue ja vastaavat järjestöt ovat lähinnä tulleet tutuiksi johtajiensa kautta.

Tunnetuin heistä oli Turussa vaikuttanut uusnatsi ja ”valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoin, joka 1970-luvulla sai vankilatuomion yllytyksestä kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon. Kirjapainossa painettiin Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistön äänenkannattajaa, Tiedonantaja-lehteä.

Siitoimen perustamista järjestöistä on neljä lakkautettu uusfasistisena ja Pariisin rauhansopimuksen vastaisina. Lakkautettujen järjestöjen tilalle onkin perustettu aina uusia järjestöjä, kun ne ovat joutuneet tekemisiin poliisin ja muiden viranomaisten kanssa.

Kesällä 1993 tehtiin isku Turun juutalaiselle hautausmaalle. Noin 130 hautakiveä kaadettiin ja häpäistiin. Järjestäytyneet uusnatsit kuitenkin kielsivät osallisuutensa ilkivaltaan.

Merkittävin ja järjestäytynein oikeistoliike Suomessa on ollut Vihtori Kosolan johtama Isänmaallinen Kansanliike, IKL, joka 1930-luvulla toimi myös eduskuntapuolueena. Se perustettiin Lapuan liikkeen työn jatkajaksi, kun Lapuan liike lakkautettiin 1932 Mäntsälän kapinan seurauksena.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto