Hyppää pääsisältöön

Suomen uusnatsit

Uusnatsit, fasistiset liikkeet ja muu äärioikeisto nousevat Suomessakin otsikoihin tasaisin välein. Toistaiseksi liikehdintä on kuitenkin jäänyt muutaman populistin puuhasteluksi.

Kun äärioikeiston johtomiehet ovat käyneet keinoja kaihtamatta keskinäistä valtataistelua, on äärioikeisto jakaantunut keskenään riiteleviin ryhmiin.

Arjalainen germaaniveljeskunta, Arjalaisen veren liitto, Isänmaallinen kansanrintama, Kansallisdemokraattinen puolue, Isänmaallinen kansallisliitto, Kansallinen rintama, Suomen kansan sinivalkoiset, Sinivalkoinen puolue ja vastaavat järjestöt ovat lähinnä tulleet tutuiksi johtajiensa kautta.

Tunnetuin heistä oli Turussa vaikuttanut uusnatsi ja ”valtakunnanjohtaja” Pekka Siitoin, joka 1970-luvulla sai vankilatuomion yllytyksestä kirjapaino Kursiivin tuhopolttoon. Kirjapainossa painettiin Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistön äänenkannattajaa, Tiedonantaja-lehteä.

Siitoimen perustamista järjestöistä on neljä lakkautettu uusfasistisena ja Pariisin rauhansopimuksen vastaisina. Lakkautettujen järjestöjen tilalle onkin perustettu aina uusia järjestöjä, kun ne ovat joutuneet tekemisiin poliisin ja muiden viranomaisten kanssa.

Kesällä 1993 tehtiin isku Turun juutalaiselle hautausmaalle. Noin 130 hautakiveä kaadettiin ja häpäistiin. Järjestäytyneet uusnatsit kuitenkin kielsivät osallisuutensa ilkivaltaan.

Merkittävin ja järjestäytynein oikeistoliike Suomessa on ollut Vihtori Kosolan johtama Isänmaallinen Kansanliike, IKL, joka 1930-luvulla toimi myös eduskuntapuolueena. Se perustettiin Lapuan liikkeen työn jatkajaksi, kun Lapuan liike lakkautettiin 1932 Mäntsälän kapinan seurauksena.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto