Hyppää pääsisältöön

Boorineutronisädehoidoista lupaavia tuloksia

Martti Rahikainen Fiskarista on sairastanut nenäontelon sisäistä melanoomaa vuosia. Takana on viisi leikkausta sekä sytostaatti- ja sädehoitoja. Viimeisenä vaihtoehtona hänelle tarjottiin mahdollisuutta boorineutronisädehoitoon (BNCT).

Tätä uutta, biologisesti ohjattua sädehoitoa on toteutettu tähän saakka kokeellisena tutkimushoitona Helsingin yliopistollisen sairaalan syöpätautien klinikalla. Tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Hoidon voi sanoa pelastaneen ihmishenkiä pään ja kaulan alueen uusineissa syövissä, tapauksissa, joissa kaikki muut hoitokeinot on jo käytetty. Erityistä on, että tätä hoitoa on maailmanlaajuisesti saatavana vain Helsingissä Suomessa ja Japanissa.

– Sanoin ennen kuin lause loppui, että ilman muuta. Ei ole oikein muutakaan vaihtoehtoa. Kaikki on minun käsittääkseni kokeiltu, Martti Rahikainen toteaa.

YLE AkuuttiRahikaisen syöpä ilmeni pitkään jatkuneella nenäverenvuodolla. Diagnoosi oli lopulta melanooma ja ensimmäiset leikkaukset tehtiin vuonna 2000.

– Yli kymmenen vuotta kun on kulunut, niin sitä on moneen ehtinyt, Rahikainen toteaa. Helsingissä olen juossut varmasti 700 kertaa tai sitä luokkaa.

Rahikainen pohtii, että pitkässä taistelussa syöpää vastaan on moneen kertaan pettynyt. Siksi ennen hoitoa ei vielä tiennyt mitä odottaa, mutta hänen toiveenaan oli, että syövän saisi ainakin pidettyä kurissa.

– Täytyy vaan pitää peukkuja ja olla toiveikas, ei tässä muuta osaa sanoa, Rahikainen pohti ennen BNCT-hoitoa kesäkuussa.

Täsmäsädehoitoa suoraan kasvaimeen

Boorineutronisädehoidon eli BNCT-hoidon asiantuntija, erikoislääkäri Leena Kankaanranta Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) syöpätautien klinikalta kertoo, että kyse on biologisesti ohjatusta sädehoidosta – hoitoa voidaan ohjata suoraan kasvaimeen.

YLE AkuuttiHoito perustuu boorin ja keskinopean neutronin reaktiossa syntyvään paikalliseen ja voimakkaaseen säteilyyn. Fenyylialaniini-sokeriin yhdistetty boori kertyy etenkin syöpäkudokseen, mihin kohdistetaan tarvittava määrä neutronisäteilyä.

Hoito alkaa niin, että potilas saa tiputuksessa tätä sokeri-boori -yhdistettä suonensisäisesti. Elimistössä boori hakeutuu sokerin matkassa syöpäkasvaimeen, koska syöpäsolut käyttävät muuta kudosta enemmän energiaa. Kun kasvainta sitten säteilytetään neutroneilla, boori ja neutroni reagoivat keskenään.

– Syntyy korkeaenergistä paikallista säteilyä, joka tuhoaa syöpäsolut, Kankaanranta kertoo.

Hyvin valmisteltu kertahoito

Valmistelu alkaa täsmällisten hoitoasentojen säädöllä jo päivää ennen varsinaista hoitoa. Hoito aloitetaan potilaalle HYKS:n syöpätautien klinikalla, jossa potilas saa booria suoraan laskimoon. Tästä sivuvaikutuksena voi Kankaanrannan mukaan olla pientä vatsan nipistelyä. Muuten boori on vaaratonta.

Booripitoisuutta seurataan verikokein ja potilas kuljetetaan Espoon Otaniemeen, josta löytyy pienikokoinen tutkimusydinreaktori, jolla neutronisädetystä voidaan antaa.

YLE AkuuttiOtaniemessä toistetaan edellisenä päivänä haettu hoitoasento ja potilas siirretään sädehoitotilaan.

Neutronisädetystä annetaan noin parikymmentä minuuttia yhdestä suunnasta ja parikymmentä toisesta suunnasta. Näin potilas saa riittävän sädehoitoannoksen yhden päivän kertahoitona kasvainalueelle. Mikäli kasvain on erittäin suurikokoinen ja silti paikallinen, voidaan BNCT-hoito toistaa muutaman kuukauden sisällä.

Idea kypsynyt pitkään, toteutus modernia

Reaktorin käyttöpäällikkö, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n erikoistutkija Iiro Auterinen kertoo, että itse hoitokonsepti on itse asiassa jo vanha. Idea keksittiin 1930-luvulla.

YLE Akuutti– Hoitokonsepti keksittiin heti kaksi vuotta neutronin löytämisen jälkeen, kun havaittiin että neutroni kaappautuu muun muassa booriin. Oivallettiin, että tämä voisi olla syövän sädehoitomenetelmä, kun boori vain saadaan kasvaimeen ja säteilytetään neutroneilla, Auterinen kertoo.

– Kyse on uudentyyppisestä kertasädehoidosta. Nykyinen teknologia sallii annosmittaukset ja hoidon tarkan annoslaskennan. Täten potilaalle voidaan antaa boorineutronisädehoitoa mahdollisimman turvallisesti, Kankaanranta korostaa.

Hoitotilanne potilaalle helppo

Itse säteilytys on hajutonta, mautonta eikä kuulosta miltään. Sivuvaikutuksena voi kuitenkin olla hoidon jälkeen suutulehdus, mikä on kuitenkin yleensä ohimenevä.

Hoidossa tarvittavat neutronit tuotetaan fissioydinreaktorilla. Potilas on käytännössä noin puolen metrin etäisyydellä reaktorin sydämestä.

YLE Akuutti– Fissioneutronit hidastetaan ja juuri fissioneutronien hidastinaine oli se keksintö, mikä tehtiin täällä Otaniemessä, Iiro Auterinen kertoo.

– Keksittiin aine, jolla neutronit hidastetaan optimaalisesti tähän hoitoon. Sen takia tämä meidän pieni reaktorimme pärjää hyvin tässä hoidossa. Tämä oli maailman paras reaktori, kun se valmistui, ja nyt käytössä olevista tämä on maailman paras.

Hoitoa saa vain Suomessa ja Japanissa

Boorineutronisädehoitoa on kokeiltu eri maissa vuosikymmenten ajan. Käytännössä hoitoa ei ole onnistuttu toteuttamaan, eikä sitä saa tällä hetkellä missään muualla kuin Suomessa ja Japanissa. Suomessa onnistuttiin esimerkiksi siksi, että yhteistyö eri tieteenalojen ja eri organisaatioiden välillä toimii joustavasti. On tehty täsmällistä tutkimusta ja saatu tuloksia.

– Japanissa on tällä hetkellä menossa kliinisiä tutkimuksia. Me olemme ainoa hoitokeskus länsimaissa, ja Helsingin yliopistollisella keskussairaalalla on kunnia olla tässä edelläkävijänä ja uranuurtajana, Kankaanranta kertoo.

YLE AkuuttiTutkimukset aloitettiin HYKS:n syöpätautien klinikalla. Kankaanranta kertoo, että akatemiaprofessori Heikki Joensuu on ollut tutkimuksen tieteellinen johtaja alusta lähtien.

Työtä jatketaan edelleen. Turun PET-keskuksessa on kehitetty mittausmenetelmä, jota voidaan käyttää valitessa potilaita BNCT-hoitoon. Korva-, nenä- ja kurkkutautien, suu- ja neurokirurgian klinikoiden sekä Suomen keskussairaaloiden panos on tutkimuksen onnistumiselle korvaamatonta.

Potilaat ohjautuvat BNCT-hoitoon HYKS:iin keskussairaaloiden erikoissairaanhoidon kautta normaalin lähetekäytännön perusteella. Toistaiseksi BNCT-hoitoa voidaan tarjota paikallisesti uusiutuneisiin pään ja kaulan syöpiin sekä hoitojen jälkeen raajojen alueiden uusiutuneisiin syöpiin. Periaate on, että sairauden tulee olla paikallinen, ei levinnyt.

Hoidot aloitettu vaikeimmista syövistä

Koska kyseessä on vielä kokeellinen tutkimushoito, sitä on annettu vain potilaille, joiden hoidossa kaikki muut hoitokeinot on jo kokeiltu. Hoidot on aloitettu vaikeimmista pään alueen syövistä:

– On hoidettu aivokasvainpotilaita, joilla on keskushermoston kasvain. On hoidettu pään ja kaulan alueen kasvaimia, jotka ovat lähteneet suuontelosta, nenäontelosta tai kaulalta. Kyse on kasvaimista, jotka ovat uusineet normaalien hoitojen jälkeen. Potilasta on hoidettu jo leikkauksilla, aiemmilla sädehoidoilla ja mahdollisesti sytostaattihoidoilla, Kankaanranta kertoo.

Hoito on pelastanut jo ihmishenkiä

Käytännössä voidaan sanoa, että boorineutronisädehoidolla on jo pelastettu ihmishenkiä.

– Meillä on potilaita, jotka ovat yhdellä tai kahdella BNCT -hoidolla pärjänneet jo viisi vuotta, Kankaanranta kertoo.

YLE AkuuttiViisi vuotta on erittäin merkittävä aika hoitoon tulevien potilaiden tilanteeseen nähden:

– Meidän kaikilla potilaillamme ennuste on varsin huono, yleensä ennuste on kolme kuukautta uusiman jälkeen.

Kankaanranta kuvailee, että on kyse yhdestä helmestä lisää potilaan hoitoketjuun.

– Tämä hoito ei mitenkään kilpaile kirurgian, sytostaatti- tai vasta-ainehoitojen kanssa, vaan tulee olemaan yksi lisä taistelussa näitä vaikeita syöpiä vastaan.

– Meillä on tieteellistä näyttöä siitä, että BNCT-sädehoito on hyvin tehokasta pään ja kaulan alueen syöpien uusimien hoidossa. BNCT on hyvin turvallista ja sivuvaikutukset ovat hyvin siedettyjä. Olemme myös hoitaneet melanoomapotilaan ja tulos oli erinomainen. Meillä on valmiudet hoitaa raajojen uusiutuneita tuumoreita vastaisuudessa.

Tähän mennessä hoitoja on annettu hieman yli 250 kertaa, ja useimmiten potilas on saatu hoidettua yhdellä hoitokerralla. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä.

– Kyseessä on merkittävä projekti, koska tässä on kyse kohdennetusta sädehoidosta ja sädehoidosta, jota voidaan antaa vanhan sädehoitokentän päälle eli potilaalla on mahdollisuus saada uusi hoito-optio, jossa on ikkuna paranemiseen, Kankaanranta linjaa.

Lupaavat näkymät jatkoon

– Tällä hetkellä hoitoon ja neutronien tuottamiseen tarvitaan pieni ydinreaktori, mutta sairaalakiihdyttimiä eli sairaalakäyttöisiä kevyempiä neutronilähteitä rakennetaan parhaillaan, Kankaanranta kuvailee hoidon näköaloja.

Tämä merkitsee, että jatkossa hoitopisteitä voi olla useammassa paikassa.

Kankaanranta kertoo, että kuukauden kuluttua BNCT-hoidosta Martti Rahikaisen kasvain oli parhaimmillaan 45 prosentin pienenemisvaiheessa.

– Ennen en ole ollut ydinvoiman kaveri, mutta kyllä nyt olen siinä mielessä, että se on ystävä, Martti Rahikainen tuumii.

– Se täytyy sanoa, että olen yli kymmenen vuotta ollut tutkimuksissa ja hoidoissa Tammisaaressa, Turussa ja Helsingissäkin kuudessa sairaalassa. Minua on hienosti hoidettu joka paikassa. Tahtoisin kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet ja tulevat osallistumaan, että etukäteen jo kiitoksia kaikille.

Asiantuntijat:

LEENA KANKAANRANTA, syöpätautien erikoislääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS

IIRO AUTERINEN, erikoistutkija, Valtion teknillinen tutkimuskeskus


Toimittaja: SINI SILVÀN

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 10.12.2015